Category Archives for "Järjestö"

Teräväpäät-toimintamalli toi Kivilahden Nuorisoseuraan kaivattua yhteisöllisyyttä

Joukko ikääntyneitä henkilöitä pitkän pöydän ääressä.

Kivilahden Nuorisoseurassa on kevään 2023 aikana kokeiltu Teräväpäät-toimintamallia, jonka tavoitteena on tukea ikääntyvien osallisuuden ja toimijuuden kokemusta sekä yhteisöllisyyttä erityisesti pienissä paikallisyhteisöissä. Nuorisoseurojen käyttöön tulevaa mallia ovat tehneet opinnäytetyönään Tiina Turunen ja Tiina Aellig.

Teräväpäät-toimintamallissa keskeistä on ikääntyvien osallistaminen toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Kivilahdella toiminta aloitettiin yhteisellä ideapalaverilla, jossa osallistujat pääsivät suunnittelemaan kevään toimintaa. Palaverissa oli lähes taukoamaton puheensorina ja osallistujilla oli selkeä tahtotila yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistamiseen. Toimintaan mukaan tulemisen innostaminen tapahtui kuin itsestään osallistujien keskuudessa.

Suunnittelupalaverin pohjalta rakentuivat viikoittaiset torstain toiminnat. Toiminnoissa tarinoitiin, pelattiin lautapelejä, keskusteltiin energian säästämisestä, pohdittiin turvallisuutta sekä laulettiin yhdessä karaokea.

Jokaisen torstain yksi tärkeimmistä asioista oli kiireetön kohtaaminen toisten osallistujien kanssa. Ikääntyneet kokivat, että tapaamiset lisäsivät yhdessä olemista sekä toivat arkeen sisältöä, riemuisia nauruja ja mahdollisuuden kuulumisten vaihtoon.

Tekemisen lomassa pidettiin yllä osallistujien innostamista toimintaan osallistumiseen sekä toiminnan tekemiseen. Olennaisinta oli osallistuminen yhteiseen toimintaan, yhteisöllisyyden edistäminen ja tukeminen sekä toimijuuden tukeminen yksilöiden omat voimavarat ja toimintakyky huomioiden.

Toiminnan hiipuminen haasteena pienissä paikallisseuroissa

Nuorisoseurojen strategiassa on tuotu esiin tarve kehittää toimintoja eri ikäiset nuorisoseurojen jäsenet huomioiden. Kivilahden Nuorisoseuran kaltaisten pienten paikallisseurojen toiminnan tukeminen tai kenties jopa uudelleen toimintaan herättely on nähty tarpeelliseksi osallisuuden ja yhteisöllisyyden kannalta.

Kivilahden Nuorisoseura on pieni paikallisyhteisö, jonka toiminta on vuosien saatossa hiipunut. Yhtenä syynä toiminnan hiipumiseen on seuran jäsenten ikääntyminen. Ikääntymisen myötä toimintaa on koettu jopa vaikeaksi järjestää, sillä niin toiminnan järjestäminen kuin siihen osallistuminen vaativat yksilöiltä voimavaroja sekä toimintakykyä. Matalan kynnyksen toiminnalle on kuitenkin selkeää tarvetta, sillä syrjäytyminen ja yksinäisyyden kokemukset ovat puhututtaneet paljon viime vuosien aikana.

Yhteisöllisyys, osallisuus ja toimijuus lähtivät toiminnan myötä kasvuun

Teräväpäät-toiminnan myötä Kivilahdella on nähtävissä selkeä muutos yhteisöllisyydessä. Yhdessä toimiminen on vahvempaa kuin koskaan ja yhteisesti tehtyjen toimien on koettu edistävän yhteisön hyvinvointia. Osallisuuden edistyminen näkyy yksilöiden innostuksena lähteä mukaan erilaisiin toimintoihin, yksilöiden kokeman hyvinvoinnin kasvuna sekä sosiaalisen kanssakäymisen lisääntymisenä.

Kevään aikana on myös alkanut näkyä toimijuuden kasvua. Yksilöiden oma innostus tekemiseen on noussut, aloitteita toiminnalle tehdään vapaammin ja omaa tietoa ja taitoa tarjotaan helpommin yhteisön käyttöön. Tulevan syksyn osalta toimintojen suunnittelua on jo tehty keskustelujen lomassa ja toiminta tulee todennäköisesti jatkumaan syksyllä Kivilahdessa. Lisäksi alueellinen yhteistyö naapurikylän kanssa on lähtenyt kasvuun, mikä osaltaan laajentaa yhteisöllisyyden tunnetta pienillä maaseutukylillä.

Teräväpäät-toimintamalli on Suomen Nuorisoseurojen jäsenseurojen vapaassa käytössä. Toimintamalli löytyy jäsenseurojen Työkalupakista.

Teksti: Tiina Turunen

Vuoden 2022 Kulttuurisen nuorisotyön teko -palkinto PMK Track Festille

Pieksämäellä järjestettävä nuorten festivaali PMK Track Fest on palkittu vuoden 2022 Kulttuurisen nuorisotyön teko -palkinnolla. Nuori Kulttuuri myöntää palkinnon vuosittain innostavasta teosta kulttuurisen nuorisotyön toimialalla.

PMK Track Festissä esitellään katukulttuurin eri muotoja ja taustoja, mikä luo rikkaan ja monipuolisen kulttuurielämyksen. Festivaali on avoin ja ilmainen kaikille, ja sen monimuotoisuus edistää kulttuurien välistä ymmärrystä ja vuoropuhelua. Festivaali on onnistunut luomaan ainutlaatuisen kohtaamispaikan nuorille sekä tarjoamaan monipuolisia kulttuurisia elämyksiä osallistujilleen.

”Aivan mahtavaa, että saadaan tällaista tunnustusta. On todella kiitollinen olo, että tehdystä työstä palkitaan,” iloitsee PMK Track Festin ja Pieksämäen Dynamo-projektin työryhmän jäsen Mika Teppanainen.

Tapahtuma on kehitetty Suomen Nuorisoseurojen hallinnoimassa ja Etelä-Savon ELY –keskuksen rahoittamassa Nuoret Etelä-Savon dynamoina –hankkeessa.

”Koko tapahtumakonsepti on nuorten luoma. Työryhmän nuoret ovat selvittäneet, mitä paikalliset nuoret tarvitsevat ja tapahtuma on tehty sen perusteella”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen Nuoret Etelä-Savon dynamoina –hankkeen projektipäällikkö Nazia Asif.

PMK Track Fest ei ole pelkkä katsojille suunnattu tapahtuma, vaan se tarjoaa monia mahdollisuuksia osallistumiseen ja aktiiviseen toimintaan. Tapahtumassa on järjestetty erilaisia workshoppeja, joissa osallistujat ovat voineet mm. tehdä katutaidetta tai tanssia. Nuoret pääsevät tapahtumassa kokeilemaan ja kehittämään omia taitojaan, mikä antaa mahdollisuuden uusiin harrastuksiin tai jopa ammatillisiin polkuihin.

”Uskon, että paikallinen nuoriso arvostaa, että tällaista tarjotaan. Panostamme aina sataprosenttisesti nuoriin”, Teppanainen toteaa.

Track Fest luo nuorille tilaisuuden tavata samanhenkisiä ihmisiä ja luoda uusia ystävyyssuhteita. Festivaali tarjoaa myös mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja yhteistyöhön muiden katukulttuuria harrastavien nuorten ja ohjaajien kanssa. Tämä edistää yhteisöllisyyttä ja tukee nuorten sosiaalista hyvinvointia.

”Olen saanut toiminnasta todella paljon. Saan olla loistavan tiimin kanssa tekemisissä ja samalla kehittää monipuolisesti omia taitoja”, Teppanainen avaa.

PMK Track Festin valinnalla vuoden 2022 Kulttuurisen nuorisotyön teoksi halutaan kiinnittää huomiota nuorten omaan aktiivisuuteen ja vaikutukseen omaan elinympäristön kehittämisessä myös pienemmällä paikkakunnalla.

Kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinto Satu Olkkoselle

Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon teatteritaiteen tohtori Satu Olkkoselle. Palkinnon arvo on kaksi tuhatta euroa ja se luovutettiin lauantaina 27.5. Kuopion Nuori Kulttuuri Festivaalin LIVE-lähetyksessä.

”Satu Olkkosen väsymätön työskentely kotiseutunsa lasten ja nuorten esittävän taiteen toiminnan puolesta sekä lasten ja nuorten kulttuurin tarpeellisuuden sanoittaminen valtakunnallisesti on erittäin poikkeuksellista”, kertoo palkinnon perusteluista Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström.

Kulttuurisen nuorisotyön palkinnon tavoitteena on nostaa työn arvostusta ja tekemistä. Kulttuurisessa nuorisotyössä nuori pääsee turvallisesti taiteen avulla tutkimaan itsessään erilaisia puolia, kasvamaan osaksi yhteisöä ja saa kannustusta omaehtoiselle tekemiselleen.

”Kulttuurinen nuorisotyö tarvitsee puolestapuhujia, joiden eturintamassa Olkkonen on jo usealla vuosikymmenellä taistellut. Olkkosen määrittävinä teeseinä ovat olleet lasten ja nuorten hyvinvointi ja osallisuuden oikeus”, Weckström kertoo.

Väitöskirjassaan Olkkonen on korostanut esittävän taiteen olevan yhteiskunnallinen tehtävä. Hän toteuttaa tätä itse omassa työssään lasten ja nuorten parissa jokainen päivä.

”Työtä ja tehtävää on paljon, rakenteet ja kehityssuunnat ovat välillä ei-toivottuja. Todellisuudentajun rinnalla on vähintään yhtä tärkeää lietsoa mahdollisuudentajua, olivat ajat kuinka hankalia tahansa. Otan tämän tunnustuksen mukaani niihin hetkiin” Olkkonen totesi juhlapuheessaan.

Suomen Nuorisoseurat myöntää Kulttuurisen nuorisotyön palkinnon vuosittain. Palkinto voidaan myöntää mille tahansa kulttuurisen nuorisotyön toimijalle, ilmiölle tai tapahtumalle. Palkinto perustettiin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna. Palkinnon arvo on 2000 euroa.

Harrastaminen kannattelee lasten ja nuorten arkea

Lapset tanssivat kansantanssia puna-valkoisissa asuissa.

Lasten ja nuorten fyysisen, psyykkisen sekä sosiaalisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn haasteet tunnustetaan laajasti. Harrastamisen Suomen malli pyrkii osaltaan vastaamaan haasteisiin, ja malli onkin tuonut monelle maksuttoman, lasten ja nuorten itse toivoman harrastuksen koulupäivän yhteyteen. Malli vaatii kuitenkin kehittämistä. 

Edustamamme tahot ovat osallistuneet mallin toteuttamiseen eri puolilla Suomea. Yhteensä toimintamme piirissä on yli miljoona lasta ja nuorta. Peräänkuulutamme harrastamisen edistämiseen kokonaisvaltaista näkökulmaa.

Toivottava kehitys olisi, että Harrastamisen Suomen mallin toiminta johtaisi pysyvään harrastukseen myös sen päätyttyä, ja näin eri harrastamisen muodot täydentäisivät toisiaan. Pitkäkestoisen harrastamisen etuna on vahva sosiaalinen yhteys ja kokemukset yhdessä kavereiden kanssa.

Mallin tulisi olla saavutettava erityisesti niille lapsille ja nuorille, jotka eivät vielä harrasta. Ratkaisu tähän voisi olla myös harrastusseteli, jolla nuori voi päästä kokeilemaan harrastusta vapailta harrastusmarkkinoilta. Tämä voisi vastata myös yläkoululaisten ja sitä vanhempien nuorten toiveisiin. 

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus arvioi keväällä 2023 Harrastamisen Suomen mallin toteutumista kuudessa kunnassa. Arviointi on suppea – mallia toteutettiin kaikkiaan 249 kunnassa lukuvuonna 2022-2023 – eikä se siten anna kokonaiskuvaa mallin haasteista.

Hallituskaudella pitää selvittää harrastus- ja kerhotoiminnan rakenteiden ja rahoituksen kokonaiskuva sekä huolehtia siitä, että Harrastamisen Suomen malli täydentää olemassa olevaa harrastuskenttää, eikä näivetä sitä.

Katja Asikainen, vaikuttamistyön päällikkö, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
Annina Laaksonen, pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat 
Kaisa Leikola, toiminnanjohtaja, Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
Viivi Seirala, toiminnanjohtaja, Taiteen perusopetusliitto
Jaana Tulla, johtaja, seura- ja jäsentoimintayksikkö, Olympiakomitea

Julkaistu Turun Sanomissa 12.5.

Uusi leikki- ja harjoitepankki Leikin riemu on avautunut

Leikin riemu, värikkäät hahmot leikkivät riemuiten.

Leikin riemu on Suomen Nuorisoseurojen tarjoama uusi leikki- ja harjoitepankki, josta löytyy yli 300 leikkiä ja harjoitetta kaikkien vapaaseen käyttöön.

Leikin riemu on tarkoitettu niin hyödyksi kuin huviksi palvelemaan harrastus-, leiri- ja tapahtumatoimintaa. Sivustolta löytyvät leikit ja harjoitteet eivät sisällä tekijänoikeusvaateita.

Leikkejä ja harjoitteita voi etsiä sivustolta erilaisten hakusanojen kautta esimerkiksi toiminnan sisällön ja kohderyhmän iän mukaan. Jokaiseen leikkiin ja harjoitteeseen on kirjattu leikkijöiden suositeltu ikä, leikin kesto, tarvittavat materiaalit ja tilat helpottamaan leikkien valintaa.

Uusi leikkejä ja harjoitteita lisätään sivustolle materiaalien valmistuessa. Jos lempileikkiäsi ei vielä löydy Leikin riemusta, voit lähettää oman leikkivinkkisi sivustolle.

Haku Nuoret Vaikuttajat kauden 23-24 ryhmään on auki

Joukko nuoria seisoo yhdessä kädet levitettynä.

Nuorisoseurojen menestystarina Nuoret Vaikuttajat saa jatkoa kaudella 2023–2024. Haemme nyt uudelle kaudelle vaikuttamisesta kiinnostuneita nuoria sekä mentoreiksi nuoria aiemmilta kausilta.

Nuoret Vaikuttajat -ryhmissä vahvistetaan osallisuutta kansalaisjärjestötoiminnassa sekä kuulluksi tulemista ja osallistumista järjestön päätöksentekoon. Nuorisoseuravaikuttaja on 15–20-vuotias ja kiinnostunut ympäröivästä maailmasta sekä omasta lähialueesta. Hän on kiinnostunut toimimaan nuorisoseuroissa ja vaikuttamaan eri tavoin itselle tärkeisiin asioihin. Ryhmään osallistuminen on osallistujalle maksutonta. Ryhmään voivat hakea mukaan kaikki kiinnostuneet nuoret. 
 
Nuoret Vaikuttajat toimivat viidellä (5) eri alueella prosessimaisesti. Kunkin ryhmän toiveiden mukaan ryhmissä voidaan ottaa kantaa yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja asioihin paikallisesti, alueellisesti tai valtakunnallisesti. Ryhmien toimintaa tukevat aiemmilta kausilta valitut mentorit sekä järjestön työntekijät.

  1. Itä-Suomen ryhmä (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Etelä-Karjala)
  2. Pohjois-Suomen ryhmä (Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu)
  3. Lounais-Suomen ryhmä (Satakunta, Varsinais-Suomi, Häme)
  4. Etelä-Suomen ryhmä (Uusimaa, Etelä-Häme, Kymi)
  5. Länsi-Suomen ryhmä (Keski-Suomi, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa)

Hankkeen toimintojen kautta opitaan lisää demokratiasta sekä kansalaisjärjestöjen toimintalogiikasta. Siinä tutustutaan laajasti vaikuttamiseen ja viestintään ja opitaan yhteisöllisesti organisaation toimintaa. 
 
Toimintaa toteutetaan Erasmus+ hankkeena 2023–2024, jonka aikana on sekä valtakunnallista yhteistä toimintaa että ryhmien omaa alueellista toimintaa. Tavoitteena on vahvistaa ja mahdollistaa suunnitelmien toteuttamista sekä lisätä osaamista ja taitoja vaikuttamisesta ja viestinnästä. Nuoret Vaikuttajat suorittavat kauden aikana Nuorisoseura-akatemian ja linkittyvät entistä vahvemmin myös paikallisen nuorisoseuratoiminnan kehittämiseen. 
 
Toimintaa tekemässä Suomen Nuorisoseurat yhdessä piirijärjestöjensä kanssa: Pohjois-Pohjanmaan Nuorisoseurojen liitto, Saimaan Nuorisoseurat ja Stadin Nuorisoseurat, Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura, Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura ja Ylä-Savon Nuorisoseurojen liitto.

Hae mukaan

HHakuaika Nuoret Vaikuttajat 23-24 on päättynyt. Osassa alueryhmiä on vielä vapaita paikkoja. Mikäli haluat mukaan, ota yhteyttä henna.liiri-turunen ( a ) nuorisoseurat.fi ja tiedustele tilannetta. Voimme ottaa uusia osallistujia mukaan myös kesken kauden, jos paikkoja on.

Mentoreiden hakulomake on jaettu sähköpostitse ohjelman aiemmin suorittaneille nuorille.

Nuorisoseura-akatemian 2023-2024 aikataulu

Pidätämme oikeudet muutoksiin.

Vuosi 2023:

  • 14.9.2023 Valtakunnallinen aloitustapaaminen ja info klo 17-19 Teams
  • 23.9.2023 Alueryhmän 1. tapaaminen (HUOM! Etelä-Suomen tapaaminen vasta 29.10.)
  • 16.-19.11.2023 Valtakunnallinen 1. tapaaminen, Mikkeli

Vuosi 2024:

  • 27.-28.1.2024 Alueryhmän 2. tapaaminen
  • 13.-14.4.2024 Alueryhmän 3. tapaaminen
  • 4.-6.10.2024 Valtakunnallinen 2. tapaaminen
  • 19.10.2024 Alueryhmän 4. tapaaminen

Kontaktitapaamisten lisäksi ryhmä voi tavata etäyhteyksillä ja pitää yhteyttä sosiaalisen median kanavissa tapaamisten välillä.

Lisätiedot

Henna Liiri-Turunen: henna.liiri-turunen@nuorisoseurat.fi, puh. 044 207 3072

Nuoret vaikuttajat-hanke

Ansio-ja tunnustusmerkkejä sekä H-arvonimiä haetaan jatkossa sähköisesti

Kultainen ansiomerkki

Kevät on mainiota aikaa hakea ansioituneille talkoolaisille, tarmokkaille johtokunnan jäsenille tai innokkaille johtajille ansio-tai tunnustusmerkkiä.

Ansiomerkit myönnetään erityisesti nuorisoseuratoimintaa kehittävästä järjestöllisestä toiminnasta ja tunnustusmerkit sitoutuneesta omasta harrastustoiminnasta. Samalle henkilölle voidaan myöntää merkkejä molemmista sarjoista. Sarjat ovat keskenään samanarvoiset. 3.5. 2023 alkaen ansio- ja tunnustusmerkkejä haetaan sähköisellä lomakkeella. Hakemus tulee lähettää viimeistään kolme viikkoa ennen aiottua antamispäivää. Heinä- tai elokuussa annettavan merkin hakemus tulee lähettää toukokuun loppuun mennessä.

Myös Hermanni-ja Hermanska-arvonimet haetaan jatkossa sähköisellä lomakkeella. H-arvonimen voivat saada yli 50-vuotiaat nuorisoseuratoiminnassa mukana olleet ja nuorisoseuratoimintaan merkittävästi vaikuttaneet nuorisoseuraveteraanit ja nuorisoseuratoimintaa merkittävällä tavalla tukeneet sidosryhmien edustajat.

Löydät lisätietoa sekä hakuportaalin täältä

Lisätietoa:

Toimialajohtaja Hannu Ala-Sankola, seuratoiminnan tuki
hannu.ala-sankola@nuorisoseurat.fi  tai puh. 0400 842 838. 

Henkilöstöuutisia Suomen Nuorisoseuroissa

Essi Roisko ja Ville Koskinen

Uudeksi viestintäasiantuntijaksi on valittu yhteisöpedagogi (AMK) Essi Roisko, ja hän aloittaa työnsä 2.5. Essillä on pitkä kokemus pitkäjänteisestä ja monikanavaisesta järjestöviestinnästä ja mm. yritysyhteistyöstä. Essi siirtyy tehtävään Suomen Migreeniyhdistys ry:stä.  

Essin vastuulla on mm. järjestöviestinnän suunnittelu ja toteutus viestintäsuunnitelman sekä viestinnän vuosikellon mukaisesti, järjestön graafikoiden työn koordinointi ja tukeminen, monikanavainen viestintä: mediatiedotteet, sosiaalinen media ja verkkosivut. Essin pääasiallinen työpiste sijaitsee Tikkurilassa.

Järjestömme pitkäaikainen järjestösihteeri Pia Matilainen siirtyy 2.5. alkaen Kotiseutuliiton jäsenpalvelukoordinaattoriksi. Haluamme lämpimästi kiittää Piaa 15 yhteisestä työvuodesta!

Ville Koskinen siirtyy hallintoasiantuntijaksi, ja aloittaa tehtävässään 2.5. Ville vastaa järjestömme kaikista järjestelmistä, avustaa taloushallinnossa sekä hoitaa kansainvälisiä matka-avustuksia. Ville työskentelee Jyväskylän aluetoimistolla. Järjestöön palkataan Jyväskylään hallintoassistentti, jonka vastuulla on mm. ansiomerkkiprosessi sekä kokousjärjestelyt.

Ansiomerkkijärjestelmämme muuttuu sähköiseksi 3.5. alkaen, jolloin uutisoimme asiasta lisää.

Lisätietoja:
Pääsihteeri Annina Laaksonen
040 726 7450, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi

Suomen Nuorisoseurat on mukana Nuori 2023 -tapahtumassa

Nuori2023-messujen logo

Nuoriso- ja kasvatusalan suurin vuotuinen tapahtuma järjestetään 18.–20.4. Jyväskylässä. Mukana on laaja joukko niin kolmannen sektorin kuin kuntapuolen nuorisoalan toimijoista.

Nuorisoseurat ja Suomen Nuoriso-opisto Paukkula löytyvät ständiltä B-19 (B-halli). Ständillä on luvassa onnenpyörä, jossa jokaisella pyöräytyksellä voittaa. Pääsylippuna onnenpyörään toimivat kävijän ajatukset harrastamisesta, joita kerätään lapuille ”pyykkinarulle” tapahtuman aikana. Harrastusajatuksista kootaan myös yhteenveto tapahtuman jälkeen.

Nuorisoseurojen messupisteeltä saa myös mukaansa uunituoreen Nuorisotyö-lehden, jota Suomen Nuorisoseurat julkaisee kolme kertaa vuodessa.

Ständillä on tavattavissa keskiviikkona 19.4. klo 12.00 Nuorisotyö-lehden päätoimittaja Esa Linna ja klo 15.30–17.30 Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen ja puheenjohtaja Elina Weckström. Koko messupisteen aukioloajan ständillä on Nuorisoseurojen ja Suomen Nuoriso-opisto Paukkulan väkeä.

Messupiste toteutetaan yhteistyössä Suomen Nuoriso-opisto Paukkulan kanssa.

Jorma Rantakömi on Vuoden Hermanni

Kuvasa Jorma Rantakömi, vuoden hermanni 2023

Keuruulainen maanviljeijä Jorma Rantakömi on valittu vuoden 2023 Vuoden Hermanniksi. Hermannit ovat Suomen Nuorisoseurojen senioreita, joiden yhdyssiteenä on kansallinen H-Kilta. Suomen Nuorisoseurojen myöntämä valtakunnallinen tunnustus jaettiin lauantaina 15.4.2023 H-kiltapäivien yhteydessä Eurajoella.

”Kuulehan sie vänskä. Jos sie tarttet oikein hyvää miestä, niin tässä siulle olisi sellainen”. Näin Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa alikersantti Antero Rokka esitteli itsensä esimiehelleen, ja tiesi mistä puhui. Rokka oli sotatöissä lievästi sanottuna hyvä. Samanlainen tunne tulee, kun ajatellaan vuoden Hermanniksi valittua Jorma Rantakömiä Keuruun Pihlajaveden kylästä. Jorma Rantakömi, 76, on elinikäinen nuorisoseuralainen ja samalla myös vapaaehtoistyössä lähes kaikessa, mitä kotikonnuilla on eteen tullut.

Jo pojasta nuorisoseuraan kasvanut Rantakömi on toiminut Keski-Suomen Nuorisoseurojen Liiton ja Kalevan Nuorten piirin johtokunnissa, Keski-Suomen H-killan puheenjohtajana ja valtakunnallisen H-killan hallituksessa. Hän on kytkenyt nuorisoseuran ja kylätoiminnan yhteen ja ollut mukana mitä moninaisimmissa toimissa kansantanssista hirsirakentamiseen. Esimerkkinä vaikkapa Pihlajaveden erämaakirkon paanukaton uusiminen ja monet muut erityisesti hirsityöhön liittyvät projektit, joissa Rantakömin työpanos on ollut korvaamaton.

Maanviljelijä Jorma Rantakömi kuuluu siihen vapaaehtoistyöntekijöiden joukkoon, joka ei pidä meteliä itsestään, vaan antaa töittensä puhua puolestaan. Kun Keuruulla järjestetään jotain, missä tarvitaan talkoolaisia tai nuorten tukijoita, sieltä löytyy Rantakömin Jorma.

Hermanni ja Hermanska ovat ansioituneille nuorisoseuralaisille myönnettäviä arvonimiä, joita on myönnetty vuodesta 1966 alkaen. Nuorisoseurajärjestön ensimmäiseksi Hermanniksi kutsuttiin tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja Hermanskaksi rouva Sylvi Kekkonen.Vuoden Hermannin tai Hermanskan Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee vuosittain arvonimen saaneista henkilöistä.

Teksti: Heikki Tuomi-Nikula
Kuva: Elina Weckström