Archive
Monthly Archives: helmikuu 2024

Orpon hallituksen leikkaussuunnitelmat nuorisoalan valtionavustuksiin ristiriitaisia hallitusohjelman harrastuskirjausten kanssa

Me nuorisoalalla sekä lasten ja nuorten harrastusjärjestöissä olemme pettyneitä hallituksen suunnitelmiin leikata opetus- ja kulttuuriministeriön jakamia valtionavustuksia kymmeniä miljoonia euroja ilman arviointia niiden vaikutuksista nuorten yhteisöllisyyteen ja hyvinvointiin ajassa, jossa lasten ja nuorten turvallisuuden tunne on järkkynyt. Näistä leikkauksista linjataan nyt hallitusohjelmassa kuvatun mukaisesti tänään 29.2. julkaistussa VM:n kehysehdotuksessa OKM:n hallinnonalalle arvioimatta niiden vaikutuksia.

Vaikuttaa siltä, että hallituksen kaavailemat rahoitusleikkaukset tullaan toteuttamaan ennen kuin mitään hallitusohjelmassa sovituista toimenpiteistä harrastamisen edistämiseksi ja koordinoimiseksi on edes aloitettu. 

Hallitusohjelmassa suunnitellaan valtionavustusten tason asteittaista alentamista vuosittain jopa 125 miljoonaa euroa vuoteen 2027 mennessä. Pääministeri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu kunnianhimoisia tavoitteita liittyen nuorten hyvinvoinnin edistämiseen esimerkiksi harrastamisen avulla: ”Hallitus turvaa, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus vähintään yhteen mieluisaan harrastukseen. Lasten ja nuorten harrastamisen kokonaisuutta kehitetään yhteistyössä harrastustoimijoiden kanssa. Huomioidaan erityisesti ilman harrastusta olevat ja harrastuspudokkuudesta kärsivät lapset ja nuoret.” Ohjelmassa luvataan lisäksi selvittää harrastus- ja kerhotoiminnan rakenteiden ja rahoituksen kokonaiskuva. Myös vastikään lausuntokierroksella olleessa luonnoksessa Valtion nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaksi tunnistetaan harrastustoiminnan hyvinvointia lisäävä ja syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus.

Me harrastusjärjestöt kannustamme hallitusohjelman mukaisesti tarkastelemaan harrastustoimintaa kokonaisuutena sekä huomioimaan laadukkaan toiminnan vaatimat resurssit, jotta kaikkialla Suomessa voi harrastaa. Olemme huolissamme ehdotetuista leikkauksista niin nuorisotyön, kulttuurin kuin liikunnan valtionavustuksiin ja erityisesti niiden vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Ymmärrämme hyvin valtiontalouden heikot näkymät ja tarpeen tasapainottaa valtiontaloutta kaikilla toimialoilla, mutta peräänkuulutamme vaikutusten arviointia ja tarkkaa harkintaa ennen leikkausten toteuttamista. 

Leikkauksilla valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen valtionavustuksiin on suora vaikutus jo pandemian kolhimaan nuorten yhteisöllisyyteen ja harrastusmahdollisuuksiin. Leikatut eurot ovat suoraan pois harrastustoiminnasta ja näin ollen useampi nuori jää ilman harrastusta. 

Ilman turvallista vapaa-ajan yhteisöä oleva nuori on suuremman syrjäytymisen uhan alla ja tunnetusti yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,5 miljoonaa euroa. Vaikka jokainen ilman harrastusta jäänyt nuori ei syrjäytyisi, puhutaan joka tapauksessa todennäköisesti tuhansista ilman harrastusta jäävistä nuorista. Leikkauksilla harrastustoimintaan onkin kallis hinta suhteessa saatuihin säästöihin, ja tätä hintaa maksettaisiin pandemian vaikutusten lisäksi pitkään. Tämä on suorassa ristiriidassa mm. hallitusohjelman tavoitteen kanssa taata jokaiselle lapselle ja nuorelle mielekäs harrastus. 

Mielestämme on ristiriitaista, että ministerit vakuuttavat sitoutuneisuuttaan hallitusohjelmaan, mutta samalla ajavat sellaisia rahoitusleikkauksia, jotka ovat ristiriidassa ohjelman tavoitteiden kanssa. 

Pidämme hallitusohjelman tavoitteita harrastamisen edistämisestä tärkeinä ja olemme mielellämme mukana näiden toteuttamisessa. Nyt ehdotetuilla leikkauksilla on kuitenkin arvaamattomat vaikutukset lasten ja nuorten harrastamiseen ja näemme riskin, että ilman vaikutusten arviointia ne vievät pohjan hallituksen muilta tavoitteilta.  

Lisätiedot

Annina Laaksonen, pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat ry, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi, puh. 040 726 7450

Kati Systä, vaikuttamistyön koordinaattori, Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry, kati.systa@partio.fi, puh. 044 740 6190

Annika Nevanpää, vaikuttamisen asiantuntija, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
annika.nevanpaa@nuorisoala.fi, puh. 0400 476 054

Nuorisoseuroille myönnetty Hyvän mielen työpaikka® -merkki toista kertaa

MIELI Suomen Mielenterveys ry on myöntänyt Suomen Nuorisoseuroille Hyvän mielen työpaikka® -merkin käyttöoikeuden uudelle kaudelle 2024-2025. Merkki on tunnustus sitoutumisesta mielenterveyden edistämiseen. Edellisen kerran merkki myönnettiin Nuorisoseuroille vuonna 2023.

Hyvän mielen työpaikka® -​merkkiä haetaan hakemuksella, jossa käydään läpi kolme työpaikan mielenterveyden vahvistamisen peruspilaria. Merkin saamisen edellytyksenä on, että mielenterveyden edistämistä johdetaan suunnitelmallisesti, työpaikan arkikäytännöt tukevat mielenterveyttä ja työntekijöiden mielenterveyttä tuetaan erilaisissa elämäntilanteissa.

Edellisellä merkkikaudella 2023-2024 Nuorisoseuroissa panostettiin monin tavoin mielenterveyden edistämiseen. Työyhteisöjä kannustettiin keskustelemaan työssä jaksamisesta ja työhön liittyvistä voimavaroista, palavereiden yhteydessä otettiin käyttöön kuulumiskierrokset ja työssä jaksamiseen liittyviä epäkohtia nostettiin esiin strategien uudistamisprosessissa. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu otettiin vahvasti mukaan mielenterveyden edistämiseen.

Tavoitteet mielenterveyden tukemiseksi erilaisissa elämäntilanteissa jäivät kuitenkin viime kaudella kesken, joten merkkiä haettiin uudelleen. Vuoden 2024 aikana jatketaan työhyvinvoinnista keskustelevan toimintakulttuurin vahvistamista sekä kehitetään mielenterveyden johtamista ja työsuojelun roolia työssä jaksamisessa.

Tutustutaan alueemme nuorisoseuralaisiin

Juttusarjamme esittelee kuukausittain alueemme nuorisoseuralaisia ja heidän toimintaansa.
Voit vinkata meille nuorisoseuralaisia, joista esittelyn voisi tehdä osoitteeseen
lounais-suomi@nuorisoseurat.fi

Helmikuun esittelyssä on Enna Rantala, joka on jäsen Nuorisoseura Tuuliassa, Tampereen Nuorisoseurassa ja Lasten ja nuorten Satumatossa. Johtokuntatyöskentelyä hän tekee Lasten ja nuorten satumatossa sekä Hämeen nuorisoseurain liitossa.

Millainen nuorisoseurapolku sinulla on ollut?
Olen ollut ihan pienestä asti mukana nuorisoseuran toiminnassa. Eniten nuorisoseuralaisuus näkyy elämässäni harrastuksissa, koska olen tanssinut pitkään kansantanssia. Lisäksi olen mukana vastuuhenkilötoiminnassa.

Mikä nuorisoseuratoiminnassa on mielestäsi parasta?
Parasta on ehdottomasti yhteisöllisyys ja tapahtumat, joissa näkee paljon tuttuja.

Mitä haluat tulevaisuudessa tehdä nuorisoseuratoiminnan parissa?
Haluan jatkossakin harrastaa ja vaikuttaa yhteisiin asioihin.

Miksi nuorten kannattaisi lähteä mukaan nuorisoseuroihin?
Nuorisoseuran toiminnan kautta saat paljon kavereita eri puolilta maailmaa ja monia kivoja mahdollisuuksia omien mielenkiinnonkohteiden mukaan.

Lounais-Suomen Alueellisessa Nuorisoseurafoorumissa jaettiin tunnustuksia ja työskenneltiin tanssin siivittäminä

Lounais-Suomen alueellinen Nuorisoseurafoorumi kokoontui lauantaina 3.2.2024 Kojon Nuorisoseurantalolle Koijärvelle. Alueellinen Nuorisoseurafoorumi on kerran vuodessa järjestettävä kokoontuminen, johon ovat tervetulleita edustajat jokaisesta Nuorisoseurat Lounais-Suomen alueen nuorisoseurasta. Tällä kertaa paikalla oli kolmisenkymmentä nuorisoseuralaista ja mukana oli myös alueemme Nuoret vaikuttajat -ryhmäläisiä.

Ennen varsinaista Nuorisoseurafoorumia kokoonnuimme alueemme valtuuston jäsenistä ja varajäsenistä koostuvan Lousteen ja Nuorten vaikuttajien kanssa työskentelemään. Ensin loustelaiset pitivät puheenvuorot omasta vaikuttajuudestaan, jonka jälkeen järjestimme vaikuttajapikatreffit, jossa nuoret ja valtuutetut pääsivät jututtamaan toinen toisiaan. 

Kaksi henkilöä juttelee pöydän ääressä

Jyri ja Sara keskustelevat vaikuttamisesta.

Tämän vuoden Alueellisen Nuorisoseurafoorumin teemat ovat nuorisoseurojen vaikutusmahdollisuudet ja kestävä kehitys. Vaikutusmahdollisuuksia on monenlaisia, esimerkisi valtuustoaloitteet tai Nuorisoseurakokoukseen osallistuminen. Nuorisoseurakokousta vietetään tänä vuonna 4.-6.10. Helsingissä ja kaikilla nuorisoseuroilla on mahdollisuus lähettää sinne omat edustajansa. Ennen työskentelyn aloittamista saimme nauttia Kojon nuorisoseuralaisten tekemän herkullisen ja monipuolisen lounaan, jossa korostui lähiruokatuotanto.

Kaksi nuorte esittelemässä diaesitystä

Nuorten vaikuttajien Jinbo ja Kristian esittelemässä ryhmän ajatuksia harrastamisesta ja sen tukemisesta.

Yksi Nuorisoseurojen vaikuttamismahdollisuuksista on Nuorisoseurojen toimintaa ohjaavan kolmivuotisohjelman suunnitteluun osallistuminen ja tätä työskentelyä tehtiin Nuorisoseurafoorumissa. Nuoret vaikuttajat -ryhmä valmisteli oman alustuksena heille tärkeistä harrastamiseen liittyvistä asioista työskentelyn pohjalle. Kolmivuotisohjelman työskentelyn tulokset viedään eteenpäin osaksi yhteistä valmisteluprosessia.

Kestävän hyvinvoinnin työskentelyosuudessa todettiin, että monissa Nuorisoseuroissa on esimerkiksi kierrätysasiat jo toteutettu hyvin ja lämpöä tuotetaan taloon energiatehokkailla ja ympäristöystävällisillä tavoilla. Kehityskohteita ja -ideoita keksittiin myös ja moni sai uusia ajatuksia, mitä voisi tehdä ja että kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin asioista kannattaa keskustella ja tehdä ne seurassa näkyväksi. 

Ihmisiä juttelemassa pöydän ääressä

Ryhmätyöskentelyä.

Työskentelyn jälkeen meille esiintyi Nuorisoseura Tahdittomien tanssiryhmät Jokioisilta. Tahdittomat esittivät meille perinteistä ja uudempaa kansantanssia taidokkaasti ja tunnelmallisesti. Tanssin jälkeen jaettiin vielä Vuoden Nuorisoseura ja Vuoden Nuorisoseuralainen -tunnustukset. Vuoden Nuorisoseuraksi valittiin Auran Nuorisoseura ja Vuoden Nuorisoseuralainen -tunnustukset jaettiin Markus Helmiselle Luvian Nuorisoseurasta sekä Lotta Kankaanrannalle Rehtilän Nuorisoseurasta. Lue lisää tunnustusten saajista. Ennen kotimatkalle lähtemistä saimme vielä kojolaisten keittämät makoista pullakahvit.

Tanssivia ihmisiä

Tahdittomien tanssiesitys Nuorisoeurafoorumissa.

Osaamismerkeillä opiskelijaksi ja työntekijäksi

Digitaalinen osaamismerkki on tapa tunnistaa ja antaa tunnustusta yhdistys- ja harrastustoiminnassa kertyneestä osaamisesta. Merkkejä voi hyödyntää erityisesti opiskelemaan tai uuteen työpaikkaan hakiessa.

Nuorisoseuratoiminnasta hankittua osaamista voi todentaa 33 merkin kautta. Monelle on jo huomaamattaan kertynyt taitoja, jotka oikeuttavat osaamismerkin saamiseen. Merkkejä voi hakea esimerkiksi esihenkilönä toimimisesta, asiakaspalvelusta, seurantalon ylläpitämisestä, harrastamisesta ja ohjaamisesta.  

Kuinka hyödyntää osaamismerkkejä

…opiskelemaan pyrkiessä?

Harrastus- ja vapaaehtoistoiminnassa karttuu paljon osaamista, joka voi olla jo osa koulutusta, johon on hakeutumassa. Osaamismerkkien avulla osaamistaan voi todentaa valintakokeissa tai hakulomakkeessa. Merkit tuovat esiin niitä laaja-alaisia taitoja, jotka jäävät piiloon pelkkiä numeroita sisältävässä todistuksessa.

Osaamismerkit kertovat oppilaitokselle myös hakijan kiinnostuksesta alaa kohtaan. Esimerkiksi kasvatus- ja ohjausalalle hakiessa kannattaa hyödyntää ohjaajuuteen ja kouluttamiseen liittyviä osaamismerkkejä. Taide- ja kulttuurialan opinnoissa taas tapahtumatuotantoon tai teatterin harrastamiseen liittyvistä merkeistä voi olla apua hakuvaiheessa.

…opiskelun aikana?

Opiskelun aikana osaamismerkit auttavat aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Parhaimmillaan merkkien osaamissisällöillä voi korvata osan opinnoista.

Merkeistä kannattaa keskustella opinto-ohjaajan tai opettajien kanssa erityisesti silloin, kun hakee itselleen uusia osaamismerkkejä.

…työtehtäviin pyrkiessä?

Lähes jokaiselta löytyy taitoja ja osaamista työelämän ulkopuolelta, jotka kannattaa tuoda ilmi työpaikkaa hakiessa. Osaamismerkeillä osaamisesta voi kertoa helposti ja yksinkertaisesti lisäämällä merkin työhakemukseen tai CV:een.

Osaamismerkeistä on erityisesti hyötyä ensimmäiseen työpaikkaan tai uudelle alalle hakiessa, kun kokemusta ei ole vielä karttunut halutuista työtehtävistä. Harrastustoiminnasta saadut merkit kertovat työnantajalle tiettyjen taitojen lisäksi hakijan sitoutumisesta, vuorovaikutustaidoista ja pitkäjänteisyydestä.