Nuorisoseuroille myönnetty Hyvän mielen työpaikka® -merkki toista kertaa

MIELI Suomen Mielenterveys ry on myöntänyt Suomen Nuorisoseuroille Hyvän mielen työpaikka® -merkin käyttöoikeuden uudelle kaudelle 2024-2025. Merkki on tunnustus sitoutumisesta mielenterveyden edistämiseen. Edellisen kerran merkki myönnettiin Nuorisoseuroille vuonna 2023.

Hyvän mielen työpaikka® -​merkkiä haetaan hakemuksella, jossa käydään läpi kolme työpaikan mielenterveyden vahvistamisen peruspilaria. Merkin saamisen edellytyksenä on, että mielenterveyden edistämistä johdetaan suunnitelmallisesti, työpaikan arkikäytännöt tukevat mielenterveyttä ja työntekijöiden mielenterveyttä tuetaan erilaisissa elämäntilanteissa.

Edellisellä merkkikaudella 2023-2024 Nuorisoseuroissa panostettiin monin tavoin mielenterveyden edistämiseen. Työyhteisöjä kannustettiin keskustelemaan työssä jaksamisesta ja työhön liittyvistä voimavaroista, palavereiden yhteydessä otettiin käyttöön kuulumiskierrokset ja työssä jaksamiseen liittyviä epäkohtia nostettiin esiin strategien uudistamisprosessissa. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu otettiin vahvasti mukaan mielenterveyden edistämiseen.

Tavoitteet mielenterveyden tukemiseksi erilaisissa elämäntilanteissa jäivät kuitenkin viime kaudella kesken, joten merkkiä haettiin uudelleen. Vuoden 2024 aikana jatketaan työhyvinvoinnista keskustelevan toimintakulttuurin vahvistamista sekä kehitetään mielenterveyden johtamista ja työsuojelun roolia työssä jaksamisessa.

Tutustutaan alueemme nuorisoseuralaisiin

Juttusarjamme esittelee kuukausittain alueemme nuorisoseuralaisia ja heidän toimintaansa.
Voit vinkata meille nuorisoseuralaisia, joista esittelyn voisi tehdä osoitteeseen
lounais-suomi@nuorisoseurat.fi

Helmikuun esittelyssä on Enna Rantala, joka on jäsen Nuorisoseura Tuuliassa, Tampereen Nuorisoseurassa ja Lasten ja nuorten Satumatossa. Johtokuntatyöskentelyä hän tekee Lasten ja nuorten satumatossa sekä Hämeen nuorisoseurain liitossa.

Millainen nuorisoseurapolku sinulla on ollut?
Olen ollut ihan pienestä asti mukana nuorisoseuran toiminnassa. Eniten nuorisoseuralaisuus näkyy elämässäni harrastuksissa, koska olen tanssinut pitkään kansantanssia. Lisäksi olen mukana vastuuhenkilötoiminnassa.

Mikä nuorisoseuratoiminnassa on mielestäsi parasta?
Parasta on ehdottomasti yhteisöllisyys ja tapahtumat, joissa näkee paljon tuttuja.

Mitä haluat tulevaisuudessa tehdä nuorisoseuratoiminnan parissa?
Haluan jatkossakin harrastaa ja vaikuttaa yhteisiin asioihin.

Miksi nuorten kannattaisi lähteä mukaan nuorisoseuroihin?
Nuorisoseuran toiminnan kautta saat paljon kavereita eri puolilta maailmaa ja monia kivoja mahdollisuuksia omien mielenkiinnonkohteiden mukaan.

Lounais-Suomen Alueellisessa Nuorisoseurafoorumissa jaettiin tunnustuksia ja työskenneltiin tanssin siivittäminä

Lounais-Suomen alueellinen Nuorisoseurafoorumi kokoontui lauantaina 3.2.2024 Kojon Nuorisoseurantalolle Koijärvelle. Alueellinen Nuorisoseurafoorumi on kerran vuodessa järjestettävä kokoontuminen, johon ovat tervetulleita edustajat jokaisesta Nuorisoseurat Lounais-Suomen alueen nuorisoseurasta. Tällä kertaa paikalla oli kolmisenkymmentä nuorisoseuralaista ja mukana oli myös alueemme Nuoret vaikuttajat -ryhmäläisiä.

Ennen varsinaista Nuorisoseurafoorumia kokoonnuimme alueemme valtuuston jäsenistä ja varajäsenistä koostuvan Lousteen ja Nuorten vaikuttajien kanssa työskentelemään. Ensin loustelaiset pitivät puheenvuorot omasta vaikuttajuudestaan, jonka jälkeen järjestimme vaikuttajapikatreffit, jossa nuoret ja valtuutetut pääsivät jututtamaan toinen toisiaan. 

Kaksi henkilöä juttelee pöydän ääressä

Jyri ja Sara keskustelevat vaikuttamisesta.

Tämän vuoden Alueellisen Nuorisoseurafoorumin teemat ovat nuorisoseurojen vaikutusmahdollisuudet ja kestävä kehitys. Vaikutusmahdollisuuksia on monenlaisia, esimerkisi valtuustoaloitteet tai Nuorisoseurakokoukseen osallistuminen. Nuorisoseurakokousta vietetään tänä vuonna 4.-6.10. Helsingissä ja kaikilla nuorisoseuroilla on mahdollisuus lähettää sinne omat edustajansa. Ennen työskentelyn aloittamista saimme nauttia Kojon nuorisoseuralaisten tekemän herkullisen ja monipuolisen lounaan, jossa korostui lähiruokatuotanto.

Kaksi nuorte esittelemässä diaesitystä

Nuorten vaikuttajien Jinbo ja Kristian esittelemässä ryhmän ajatuksia harrastamisesta ja sen tukemisesta.

Yksi Nuorisoseurojen vaikuttamismahdollisuuksista on Nuorisoseurojen toimintaa ohjaavan kolmivuotisohjelman suunnitteluun osallistuminen ja tätä työskentelyä tehtiin Nuorisoseurafoorumissa. Nuoret vaikuttajat -ryhmä valmisteli oman alustuksena heille tärkeistä harrastamiseen liittyvistä asioista työskentelyn pohjalle. Kolmivuotisohjelman työskentelyn tulokset viedään eteenpäin osaksi yhteistä valmisteluprosessia.

Kestävän hyvinvoinnin työskentelyosuudessa todettiin, että monissa Nuorisoseuroissa on esimerkiksi kierrätysasiat jo toteutettu hyvin ja lämpöä tuotetaan taloon energiatehokkailla ja ympäristöystävällisillä tavoilla. Kehityskohteita ja -ideoita keksittiin myös ja moni sai uusia ajatuksia, mitä voisi tehdä ja että kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin asioista kannattaa keskustella ja tehdä ne seurassa näkyväksi. 

Ihmisiä juttelemassa pöydän ääressä

Ryhmätyöskentelyä.

Työskentelyn jälkeen meille esiintyi Nuorisoseura Tahdittomien tanssiryhmät Jokioisilta. Tahdittomat esittivät meille perinteistä ja uudempaa kansantanssia taidokkaasti ja tunnelmallisesti. Tanssin jälkeen jaettiin vielä Vuoden Nuorisoseura ja Vuoden Nuorisoseuralainen -tunnustukset. Vuoden Nuorisoseuraksi valittiin Auran Nuorisoseura ja Vuoden Nuorisoseuralainen -tunnustukset jaettiin Markus Helmiselle Luvian Nuorisoseurasta sekä Lotta Kankaanrannalle Rehtilän Nuorisoseurasta. Lue lisää tunnustusten saajista. Ennen kotimatkalle lähtemistä saimme vielä kojolaisten keittämät makoista pullakahvit.

Tanssivia ihmisiä

Tahdittomien tanssiesitys Nuorisoeurafoorumissa.

Osaamismerkeillä opiskelijaksi ja työntekijäksi

Digitaalinen osaamismerkki on tapa tunnistaa ja antaa tunnustusta yhdistys- ja harrastustoiminnassa kertyneestä osaamisesta. Merkkejä voi hyödyntää erityisesti opiskelemaan tai uuteen työpaikkaan hakiessa.

Nuorisoseuratoiminnasta hankittua osaamista voi todentaa 33 merkin kautta. Monelle on jo huomaamattaan kertynyt taitoja, jotka oikeuttavat osaamismerkin saamiseen. Merkkejä voi hakea esimerkiksi esihenkilönä toimimisesta, asiakaspalvelusta, seurantalon ylläpitämisestä, harrastamisesta ja ohjaamisesta.  

Kuinka hyödyntää osaamismerkkejä

…opiskelemaan pyrkiessä?

Harrastus- ja vapaaehtoistoiminnassa karttuu paljon osaamista, joka voi olla jo osa koulutusta, johon on hakeutumassa. Osaamismerkkien avulla osaamistaan voi todentaa valintakokeissa tai hakulomakkeessa. Merkit tuovat esiin niitä laaja-alaisia taitoja, jotka jäävät piiloon pelkkiä numeroita sisältävässä todistuksessa.

Osaamismerkit kertovat oppilaitokselle myös hakijan kiinnostuksesta alaa kohtaan. Esimerkiksi kasvatus- ja ohjausalalle hakiessa kannattaa hyödyntää ohjaajuuteen ja kouluttamiseen liittyviä osaamismerkkejä. Taide- ja kulttuurialan opinnoissa taas tapahtumatuotantoon tai teatterin harrastamiseen liittyvistä merkeistä voi olla apua hakuvaiheessa.

…opiskelun aikana?

Opiskelun aikana osaamismerkit auttavat aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Parhaimmillaan merkkien osaamissisällöillä voi korvata osan opinnoista.

Merkeistä kannattaa keskustella opinto-ohjaajan tai opettajien kanssa erityisesti silloin, kun hakee itselleen uusia osaamismerkkejä.

…työtehtäviin pyrkiessä?

Lähes jokaiselta löytyy taitoja ja osaamista työelämän ulkopuolelta, jotka kannattaa tuoda ilmi työpaikkaa hakiessa. Osaamismerkeillä osaamisesta voi kertoa helposti ja yksinkertaisesti lisäämällä merkin työhakemukseen tai CV:een.

Osaamismerkeistä on erityisesti hyötyä ensimmäiseen työpaikkaan tai uudelle alalle hakiessa, kun kokemusta ei ole vielä karttunut halutuista työtehtävistä. Harrastustoiminnasta saadut merkit kertovat työnantajalle tiettyjen taitojen lisäksi hakijan sitoutumisesta, vuorovaikutustaidoista ja pitkäjänteisyydestä.

Suomen Nuorisoseurojen muutosneuvottelut ovat päättyneet

Suomen Nuorisoseurat ry:n johtoryhmää koskeneet yhteistoimintalain mukaiset muutosneuvottelut ovat päättyneet. Muutosneuvotteluiden piirissä oli organisaation kuusihenkinen johtoryhmä.

Muutosneuvottelut olivat jatkoa viime vuonna käynnistyneelle organisaation tarkoituksenmukaistamisprosessille, joka tavoitteena oli organisaation selkiyttäminen sekä kasvavan ja kehittyvän organisaation tarpeisiin vastaaminen. Muutosneuvotteluihin ei liittynyt tarvetta henkilöstön vähentämiselle.

Johtoryhmän uudet vastuualueet ovat seuraavat:

  • Hannu Ala-Sankola, järjestö- ja jäsenpalvelut
  • Iija Filén, talous ja hallinto
  • Jukka Heinämäki, tanssin tapahtumat
  • Riina Kylmälahti, harrastaminen
  • Henna Liiri-Turunen, alueellinen työ
  • Pasi Saarinen, tapahtumat ja Nuori Kulttuuri

Uudet johtamisvastuut astuvat voimaan 1.2.2024 alkaen ja vastuualueiden rakentuminen tapahtuu askeleittain kevään aikana.

Lisätietoja

Pääsihteeri Annina Laaksonen
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi tai puh. 040 726 7450  

Puheenjohtaja Elina Weckström
elina.weckstrom@nuorisoseurat.fi tai puh. 050 306 5588

Hannu Harmaala ja Joonas Autio Suomen Nuorisoseurojen varapuheenjohtajiksi

Oulussa sunnuntaina 28.1. kokoontunut Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan hallituksen varapuheenjohtajiksi Hannu Harmaalan Lahdesta ja Joonas Aution Kauhavalta. Puheenjohtajana jatkaa toista kauttaan Elina Weckström Nurmijärveltä. Harmaala toimii hallituksen 1. varapuheenjohtajana ja Autio 2. varapuheenjohtajana. Valinnat tehdään vuodeksi kerrallaan.

Hannu Harmaala on toiminut varapuheenjohtajana myös vuosina 2020-2023. Hän edustaa Suomen Nuorisoseuroja myös valtion nuorisoneuvostossa. Harmaala, 31, on jo kokenut hallituskonkari, ja pitää keskustelua nuorten hyvinvoinnista sekä harrastamisen merkitystä nuorten elämässä tärkeänä nyky-yhteiskunnassa.  

Ensimmäiselle vuodelleen puheenjohtajistoon valittu Autio kertoo olevansa innoissaan uudesta tehtävästään ja haluavansa niin ikään edistää nuorisoseurojen monipuolista kulttuurista harrastustoimintaa koko maassa. 

– Nuorisoseurat ovat tärkeä osa suomalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa. Haluan osaltani olla mukana kehittämässä myös valtakunnallisesti nuorisoseurojen toimintaa niin, että se vastaa nykyajan haasteisiin ja tarpeisiin. Nuorisoseurat tarjoavat lapsille ja nuorille mahdollisuuksia harrastaa, oppia, vaikuttaa ja kokea tekemisen riemua, Autio sanoo.

Lisätietoja

Pääsihteeri Annina Laaksonen
puh. 040 726 7450, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi

VANUPO vaatii kunnianhimoa ja realistisia resursseja

Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma on lakisääteinen, valtioneuvoston nelivuotiskausittain hyväksymä poikkihallinnollinen ohjelma, jonka tavoitteena on edistää nuorten kasvu- ja elinoloja. VANUPO koskee kaikkia alle 29-vuotiaita nuoria.

Uuden VANUPO-ohjelman valmistelu on loppumetreillä. Vuosille 2024-2027 tehtävässä ohjelmassa määritellään tärkeimmät nuoria koskevat valtionhallinnon tavoitteet ja toimenpiteet tulevina vuosina. Suomen Nuorisoseurat antoi lausunnon ohjelman luonnoksesta.

Yleisellä tasolla ohjelma on hyvin kiinni nyky-yhteiskunnan erilaisissa haasteissa ja ilmiöissä, joskin luonnos on keskeneräinen ja kunnianhimoton. Olemme kuitenkin iloisia useista kulttuuriin ja kulttuuriseen nuorisotyöhön liittyvistä kirjauksista.

Luonnoksessa nuorten teatteritoimintaa aiotaan tukea osana kulttuurista nuorisotyötä, moninaista nuorten kulttuuriperinnön dokumentointia halutaan edistää ja osana lasten kulttuuritoimia käynnistetään kokeiluja, joilla lisätään 12-17-vuotiaiden nuorten kiinnostusta kulttuuritarjontaan ja taiteisiin.

Nämä ovat kaikki tärkeitä ja tarpeellisia toimia, joita tervehdimme ilolla. Myös harrastamisen roolin tunnustaminen hyvinvoinnin edistäjänä on positiivinen asia. Ohjelmaan on mm. kirjattu, että mielekäs vapaa-ajan toiminta vahvistaa nuorten mielen hyvinvointia.

Luonnos herättää kuitenkin myös huolta. Moni kirjaus kaipaa vielä tarkennusta siitä, miten tavoitteet käytännössä saavutetaan. Tällaisenaan ohjelma on ristiriitainen nuorisoalalle kaavailtujen budjettileikkausten kanssa, ja peräänkuulutamme päättäjiltä vastuuta varmistaa tavoitteille riittäviä resursseja niiden toteuttamiseen.

Haku Ramppikuumeen nuorisoteatterikatselmukseen on auki

Ramppikuume on valtakunnallinen nuorisoteatteritapahtuma 13-20-vuotiaille nuorille, joka koostuu esityskatselmuksesta sekä koulutuspajoista. 19.-21.4. vietettävä tapahtuma tarjoaa nuorille ainutlaatuisen mahdollisuuden esiintyä, nähdä nuorisoteatteriryhmien esityksiä ympäri Suomen sekä kouluttautua alan ammattilaisten ohjauksessa.

Haku Ramppikuumeen esityskatselmukseen on auki 18.2. asti. Katselmukseen voivat hakea kaikki 13-20-vuotiaiden teatteriryhmät omalla esityksellään. Mukaan valituista ryhmistä yksi voittaa Ramppikuume-kiertopalkinnon ja 1000 euron stipendin.

Haku tapahtuu lomakkeen kautta, johon liitetään video esityksestä. Esityksen keston tulee olla maksimissaan 60 minuuttia. Hakuvaiheessa esitys voi olla vielä keskeneräinen ja kesto pidempi kuin lopullisessa esityksessä. 

Nuorista koostuva RamppiRaati käy kaikki esitykset läpi, antaa niistä kirjallista palautetta ja ehdottaa katselmukseen otettavia esityksiä Ramppikuumeen toimikunnalle. Toimikunta päättää lopulliset esitykset, jotka esitetään Ramppikuumeessa.

Katselmusta seuraa kolmesta teatterin ammattilaisesta koostuva katselmusraati, joka antaa jokaiselle ryhmälle kirjallisen palautteen ja päättää kiertopalkinnon saajan.

Lisätiedot

Minna-Reetta Kokkaliari
puh. 044 0591913, minna-reetta.kokkaliari@nuorisoseurat.fi
ramppikuume.net

Tapahtuman tuottavat Suomen Nuorisoseurat, Kankaanpään kaupunki ja Kankaanpään
Nuorisoseura ry.

Luova lava -leireillä sukelletaan tänä vuonna veden maailmaan

Nuorisoseurojen suosittujen Luova lava -päiväleirien teemana on tänä vuonna H2O – Luovuuden lähteellä. Luova lava -toiminta on esittävien taiteiden leiri- ja harrastustoimintaa, jossa sisältönä on pääosin teatteri, tanssi ja musiikki.

Tänä kesänä lapset pääsevät kokeilemaan erilaisia taiteenmuotoja veteen liittyen. Leireillä käsitellään käsittelee vettä sen kaikissa olomuodoissa sekä veteen liittyvää elämää. Miten liikutaan kuin höyry? Minkälainen laulu syntyy veden asukeista? Miltä näyttää Maiju mustekala -käsinukke?

Ilmoittautuminen päiväleireille aukeaa keväällä. Viime vuonna leireillä tehtiin osallistujaennätys, kun 82 leirille osallistui lähes 1200 lasta.

H2O – Luovuuden lähteellä teema on ideoitu leiriläisten palautteista. Visuaalisen ilmeen toteutti harjoittelijamme graafikko-opiskelija Iida.

Mukaan Luova lava -leirien järjestäjäksi?

Luova lava -leirejä voi järjestää missä tahansa nuorisoseurassa. Järjestämisen tueksi on julkaistu vuoden teeman mukainen materiaalipankki, josta löytyy linkkejä, harjoitteita ja materiaalia leirien toteutukseen.

Jos kiinnotuit, ole yhteydessä Pirita Laihoon: puh. 040 5587870, pirita.laiho@nuorisoseurat.fi

Paikallisia yhteistyökumppaneita haussa!

Suomen Nuorisoseurat hakee Erasmus+ -ohjelmasta pienimuotoista kumppanuushanketta ajalle 2024-2025, jossa painopisteenä on kansainvälisen ja monikulttuurisen paikallisen seuratoiminnan pilotointi. Haemme 3-5 seurakumppania paikallisten pilottien toteuttamiseksi hankkeessa.

Hanketta on alustettu kehittämispäällikön, hanke- ja kumppanuuspäällikön sekä meneillään olevan pienimuotoisen kumppanuushankkeen projektikoordinaattorin toimesta ja nyt etsimme paikallisia yhteistyökumppaneita hankkeen toteuttamiseksi. Yhteistyöstä mukaan lähtevät seurat saavat korvauksen nuorisoseurantalon käyttämisestä sekä yhdessä suunniteltua kansainvälistä ja monikulttuurista toimintaa talolle. Hankkeeseen osallistuminen ei maksa kumppaneille mitään.

Pienimuotoisten kumppanuushankkeiden tulee vastata seuraaviin Erasmus+ painopisteisiin:

  • tukevat sellaisten kohderyhmien osallistamista, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia
  • tukevat aktiivista Euroopan kansalaisuutta
  • tuovat eurooppalaisen ulottuvuuden paikalliselle tasolle
  • lisäävät lasten ja nuorten osallisuutta ja vaikuttamisen mahdollisuuksia 
  • ruokkivat yhteenkuuluvuutta, muutosjoustavuutta ja kykyä sietää kriisejä  
  • luovat yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia, osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta
  • ottaa huomioon vihreät käytännöt hankkeen toiminnassa
  • ottaa huomioon virtuaali- ja monimuoto-oppimisen mahdollisuudet
  • osallistumisen ja aktiivisen toiminnan tukeminen, yhteiskunnalliseen toimintaan, sosiaaliseen sitoutumiseen ja kansalaistoimintaan osallistumiseen mahdollistaminen
  • aktiivisen kansalaisuuden sekä nuorten yritteliäisyyden ja yrittäjyyden edistäminen
  • laadun, innovaatioiden ja nuorisotyön tunnustamisen vahvistaminen
  • nuorten työllistymismahdollisuuksien parantaminen
  • politiikan, tutkimuksen ja käytännön välisten yhteyksien vahvistaminen.

 Hankkeeseen on suunniteltu palkattavaksi projektikoordinaattori, joka yhdessä paikallisten nuorisoseurojen kanssa suunnittelee seurojen tarpeista lähtevää toimintaa ja toteuttaa pilotteja yhdessä paikallisseurojen kanssa.

Kansainvälisen ja monikulttuurisen toiminnan pilotteja toteutetaan hankkeessa jokaisen yhteistyökumppanin kanssa 1-3 kappaletta. Pilottien toimintaa ei hakuvaiheessa rajata, mutta vinkkejä voidaan hakea seuran olemassa olevasta toiminnasta ja toiveista. Tavoitteena on mahdollistaa osallistuminen seurojen toimintaan myös monikulttuurisista taustoista tuleville henkilöille. Toteutusmuodot ja -tavat sovitaan yhdessä hankkeen aikana. Toiminta käynnistetään alueella yhdessä toimijoiden ja osallistujien kesken käytävällä dialogilla. 

Milloin
Suunniteltu hankeaika on 2024-2025, jonka aikana kunkin seuran kanssa toteutetaan 1-3 pilottia. Tarkempi aikataulutus tehdään hankkeen alkuvaiheessa. 

Miksi?
Hankkeen kautta järjestettävällä toiminnalla voidaan tarjota uusia toimintamahdollisuuksia sekä houkutella uusia kohderyhmiä jäseniksi ja aktiivisiksi toimijoiksi paikallisseuroihin. Lisäksi hankkeen myötä syntyy uudenlaisia verkostoja sekä paikallisesti että valtakunnallisesti, pilottiseurat verkostoituvat myös kansainvälisesti.

Mitä paikallisilta yhteistyökumppaneilta vaaditaan?
Hakuvaiheessa yhteistyökumppaneiden kanssa tehdään kirjallinen sopimus yhteistyöstä. Sopimus määrittelee, että yksittäiselle seuralle ei tule taloudellisia velvoitteita hankkeesta. Jos hankerahoitusta ei saada, sopimus raukeaa. Käytännössä yhteistyösopimus tarkoittaa sitoutumista yhdessä kehitettävään toimintaan; ideointiin yhdessä jäsenten/lähiyhteisön kanssa, viestintää sekä toimipaikan löytämistä pilottitoiminnoille. Uskomme kuitenkin, että osallisuutta korostaen alusta asti yhdessä suunniteltu toiminta sitouttaa mukaan toimintaan; hankkeen pilotit suunnitellaan yhdessä mukana olevien seurojen kanssa. Hankkeen teeman luonteen vuoksi edellytämme kiinnostusta monikulttuurisen seuratoiminnan kehittämiseen! Olisi hienoa, jos kumppanilla olisi seurantalo käytettävissä toimintaa varten. 

Mitä yhteistyökumppaneille tarjotaan?
Yhteistyökumppanit saavat kokemuksia kansainvälisestä ja monikulttuurisesta toiminnasta, joka voi toimia näille kohderyhmille jäsenyyteen ja vapaaehtoistoimintaan sitoutumisen innostajana. Seuran omistamien tilojen käytöstä maksetaan erikseen korvaus. 

Miten edetään
Seurojen halukkuus yhteistyökumppanuuteen tulee jättää 21.2. mennessä
Aikataulu hankehakemuksen jättämiselle on napakka – hankehaku päättyy 5.3.2024.

1 2 3 12