Kannanotto: Kulttuurin harrastaminen järjestöissä luo kokonaisvaltaista hyvinvointia edullisesti  

Suomessa järjestöillä on merkittävä rooli paikallisesti toteutettavasta kulttuuri- ja nuorisotoiminnasta: ne mahdollistavat kaikenikäisille osallistumisen oppimiseen ja yhteisössä toimimiseen kulttuuriharrastuksen kautta. Kehysriihessä (julkisen talouden suunnitelma 2025 – 2028) linjatut leikkaukset opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksiin kirjatut sopeutusesitykset uhkaavat tätä laajaa ja vireää toimintaa.   

Järjestöjen toteuttama kulttuuriharrastus tavoittaa suuret joukot. Esimerkiksi Suomen Nuorisoseurojen, Suomen Harrastajateatteriliiton, Suomen Nuorisosirkusliiton, Suomen Puhallinorkesteriliiton ja Suomen kansanmusiikkiliiton jäsenyhdistyksissä harrastaa vuositasolla miltei 110 00 henkilöä. 

Kulttuurin harrastamisella on todettu olevan merkittäviä positiivisia vaikutuksia harrastajien elämään. Tuoreen, valtakunnallisesti toteutetun Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset -selvityksen ensimmäiset tulokset osoittavat, että erityisesti kulttuurin harrastamisen sosiaaliset ja oppimiseen liittyvät vaikutukset ovat laajat ja erinomaiset. Kulttuurin harrastaminen vähentää yksinäisyyttä ja lisää oppimismyönteisyyttä ja hyvinvointia sekä tarjoaa yhteisön, jossa harjoitella yhteistyö- ja vaikuttamistaitoja. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemukset kannattelevat yksilöä varsinkin kriisiaikoina.  

Yksinäisyys lisääntyi korona-aikana. Yksinäisyyden terveyshaitat ja niistä syntyvät kulut on todettu tutkitusti. Nyt onkin erityisen huono hetki leikata toiminnasta, joka tarjoaa yhteisön ja vähentää yksinäisyyttä.  

Järjestöjen toteuttaman kulttuuritoiminnan, -harrastamisen ja -oppimisen merkitys on suuri niin harrastajille, kansalaisyhteiskunnalle kuin paikkakuntien elinvoimaisuudelle. Monilla pienillä paikkakunnilla juuri järjestöjen ja paikallisten yhdistysten tarjoamat kulttuuriharrastamisen mahdollisuudet ovat ensiarvoisen tärkeitä. Valtakunnallisten järjestöjen tehtävänä on tukea ja neuvoa paikallisia, usein vapaaehtoispohjalla toimivia yhdistyksiä. Järjestöjen ja niiden kanssa yhdessä opinnollista toimintaa toteuttavien opintokeskusten toimintaedellytykset on turvattava, jotta voidaan turvata paikallinen kansalaistoiminta sekä varmistaa kulttuuriharrastamisen yhdenvertaisuus sekä maantieteellisesti että kohderyhmittäin.  

Vetoamme, kohtuullistakaa OKM:n hallinnonalan – ml. Taiteen edistämiskeskuksen – järjestöjen valtionavustusten leikkauksia. Järjestöjen toteuttama kulttuuri- ja nuorisotoiminta tuottaa kustannustehokkaasti hyötyjä, joita ei ole varaa menettää.  

Sivistysliitto Kansalaisfoorumi, Suomen Harrastajateatteriliitto, Suomen Kansanmusiikkiliitto, Suomen Nuorisoseurat, Suomen Nuorisosirkusliitto ja Suomen Puhallinorkesteriliitto   

Lisätiedot 

Anneliina Wevelsiep, pääsihteeri, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi  
anneliina.wevelsiep@kansalaisfoorumi.fi, 050 590 0180 

Nuorisoseurojen vt. pääsihteerinä toimii Henna Liiri 

Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen siirtyy uusiin tehtäviin. Vt. pääsihteerinä on aloittanut 20.6.2024 Henna Liiri. Liiri hoitaa sijaisuutta 31.10.2024 tai uuden pääsihteerin aloittamiseen asti. Liiri on toiminut alueellisen työn johtajan tehtävässä ja johtoryhmän jäsenenä toimien myös pääsihteerin sijaisena. Pääsihteerin tehtäviä on jaettu myös sisäisesti johtoryhmän kesken sijaisuuden aikana. 

“Kiitän koko järjestön puolesta Anninaa arvokkaasta työstä kaikille avoimen ja yhteisöllisen nuorisoseurajärjestön luotsaamisesta ja toivotan kaikkea hyvää tulevaan. Haluan toivottaa Hennan lämpimästi tervetulleeksi hoitamaan pääsihteerin sijaisuutta. On hienoa nähdä, että omasta porukasta löytyy osaamista ja intoa tämän tehtävän hoitamiseen”, hallituksen puheenjohtaja Elina Weckström sanoo.

Suomen Nuorisoseurojen hallitus päättää pääsihteerin rekrytoinnista syksyllä. 

Lisätietoja 

vt. pääsihteeri Henna Liiri  
henna.liiri@nuorisoseurat.fi / 044 207 3072 

puheenjohtaja Elina Weckström 
elina.weckstrom@nuorisoseurat.fi 

Suomen Nuorisoseurojen muutosneuvottelut ovat päättyneet 

Suomen Nuorisoseurat tiedotti 8.4.2024 aloittavansa muutosneuvottelut. Muutosneuvotteluilla tavoiteltiin talouden ja toiminnan tasapainottamista pitkällä aikavälillä sekä varauduttiin nuorisoalan valtionavustuksia uhkaaviin rahoitusleikkauksiin. Neuvotteluissa käsiteltiin kaikkia mahdollisia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi, myös enintään kahdeksan henkilötyövuoden vähentämistä. Myös mahdollisia työnkuvamuutoksia käsiteltiin. Neuvottelujen piirissä olivat organisaation kaikki vakituiset työntekijät johtoryhmää lukuun ottamatta. 

Päättyneiden yhteistoimintalain mukaisten muutosneuvottelujen lopputuloksena henkilöstövaikutukset toteutetaan siten, että neljä henkilöä irtisanotaan ja kolmen henkilön tehtävä osa-aikaistetaan. Tämän lisäksi vakituisen henkilöstön osalta toteutetaan neljän viikon lomautukset. Lomautuksen piirissä on myös johtoryhmä. 

Suomen Nuorisoseurat 
Henna Liiri 
vt. pääsihteeri 
 
Lisätietoja: 
vt. pääsihteeri Henna Liiri, Suomen Nuorisoseurat, henna.liiri@nuorisoseurat.fi

JAKELU 
www.nuorisoseurat.fi 
 
Nuorisoseurat lyhyesti 
Suomen Nuorisoseurat on yhteisöjen tulevaisuutta rakentamassa. Tarjoamme kaikenikäisille laadukkaita harrastuksia, kuten tanssia, teatteria, musiikkia, sirkusta ja liikuntaa. Järjestämme myös niihin liittyviä tapahtumia ja koulutuksia. Nuorisoseuroissa jokaisella lapsella, nuorella ja aikuisella on mahdollisuus harrastaa kulttuuria, kasvaa aktiiviseksi yhteisön jäseneksi ja kokea tekemisen riemua!  

Nuorisoseuratoimintaa on sekä kaupungeissa että maaseudulla ympäri Suomea. Toimintaa toteuttavat paikalliset nuorisoseurat, aluetoimistot ja valtakunnallinen liitto. Suomen Nuorisoseurat ry on valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä järjestö, jonka tehtävänä on tukea paikallisten nuorisoseurojen toimintaa.

Tanssirallin vertaispalaute liikuttavan kannustavaa 

Lasten ja nuorten Tanssiralli -kansantanssikatselmus järjestettiin osana kansantanssifestivaali Pispalan Sottiisia 13.-15.6.2024. Suomen Nuorisoseurojen järjestämässä Pispalan Sottiisissa oli tänä vuonna mukana ennätykselliset 1100 osallistujaa, joista Tanssiralliin osallistui 28 ryhmää.  

Tanssirallin tarkoituksena on aktivoida kansantanssiryhmiä kehittämään harrastustoimintaansa. Lisäksi tavoitteena on tanssi- ja esiintymistaitojen kehittäminen arviointiraadin antaman palautteen pohjalta. Raadeissa olivat tänä vuonna tanssinopettajat Jukka Saari, Hanna Poikela ja Nelli Terävä sekä Timo Filip Salonen, Siina Toimela, Petri Hoppu ja Emma Kantelinen.

“Ihanan erilaiset essut” 

Tanssirallin raati kiitti erityisesti kaikkia tanssijoita, huoltajia ja yleisöä ihanasta, korvia huumaavasta kannustamisesta sekä toisten vilpittömästä kehumisesta: “Kiitos jokaiselle ohjaajalle, tanssinopettajalle ja huoltajalle, joka kannustaa lapsia ja nuoria näkemään muissa hyvää ja rohkaisevat ihailemaan, kehumaan, hurraamaan ja katsomaan muiden esityksiä.”

Esityskokonaisuuksissa oli myös huomioitu lasten ja nuorten toiveet, tarpeet ja unelmat ja esityksiä oli luotu yhdessä tanssijoiden kanssa. 

Esityksissä käsiteltiin ajankohtaisia teemoja 

Kansantanssin suosio on kasvanut, mikä näkyy sekä ryhmien määrän että niiden koon kasvuna. Useissa esityksissä käsiteltiin lasten ja nuorten omaa kokemusmaailmaa, yksinäisyyttä ja ystävyyttä sekä tanssikavereiden merkitystä. Mukana oli paljon poikkitaiteellisia kokonaisuuksia, jotka yllättivät laululla, lausunnalla ja jopa räpillä ollen silti kiinteästi ja raikkaasti kiinni kansantanssin viitekehyksessä. 

Jokainen ryhmä sai raadilta suullisen palautteen sekä vertaispalautetta toisilta osallistujilta. Näiden lisäksi raati laati yleispalautteen sekä myöhemmin ryhmille lähetettävän kirjallisen palautteen. Tanssiralliin osallistuvat ryhmät saivat halutessaan raadilta sarjanimeämisen rauta-, pronssi-, hopea- tai kultasarjaan. 

Sarjanimeämiset 

Kultahippusarja

Pyörre, Nuorisoseura Vilikas Oulusta: Rohkea ja reipas, monipuolinen kokonaisuus. 

10-vuotiaat ja nuoremmat 

PikkuOttoset II, Kaustisen Nuorisoseura: Varmaa tanssimista ryhmän ja parin kanssa. Kulta. 

Kipehnet, Siepakat: Vauhdikas ja innostunut ryhmä. Pronssi. 

Kierros, Nuorisoseura Rajan Nuoret: Vauhtia ja vaarallisia ohituksia huvipuistossa. Hopea. 

Tanhutatit, Lahden Tanhuujat: Leikin iloa ja rohkeaa esiintymistä. Hopea. 

Mattien ja Maijojen Lilleroiset, Matit ja Maijat: Pontevia askelikkoja ja leikillistä meininkiä. Pronssi. 

Kiikku, Nuorisoseura Vilikas: Lennokasta menoa pitkän kokonaisuuden muistaen. Rauta.

13-vuotiaat ja nuoremmat 

Motoran Ripakat, Nuorisoseura Motora: Rohkeaa ilmaisua ystävyydestä. Hopea.   

Kansulit, Siilinjärven kansantanssijat: Monipuolisen harjoittelun näkyminen esityskokonaisuudessa. Rauta. 

Pikku Ottoset I, Kaustisen Nuorisoseura: Yleisön mukaansatempaava riemukas esitys. Pronssi.  

Ropina, Oulunsalon Nuorisoseura: Hauska ja raikas teema kantoi läpi esityskokonaisuuden. Hopea.  

Pieksut, Siepakat: Ajankohtaisen teeman äärellä oleva voimakas ja valloittava ryhmä. Hopea. 

Nutukkaat, Siepakat: Kypsää polskataituruutta. Pronssi. 

Huipakat, Lahden tanhuujat: Keinuvaa taidokasta valssi ja rauhallista läsnäoloa. Pronssi. 

Harmonikan 11-13 -vuotiaat, Nuorisoseura Harmonikka: Ylpeästi kannettu oman alueen perinteitä nostava kokonaisuus. Pronssi. 

Tuiske, Nuorisoseura Karjalan Nuoret: Visuaalisesti vahva teos ja monitaidokas ryhmä. Hopea. 

Loiste, Oulaisten Nuorisoseura: Hymyn nostattava ja tasapainonen kokonaisuus. 

Mattien ja Maijojen Midit, Matit ja Maijat: Motivoituneen ja voimakkaan ryhmän vaivaton taidonnäyte. Kulta. 

Ralli, Nuorioseura Vilikas: Kypsän tanssitaidon omaava ryhmä, leikkiä unohtamatta. Kulta. 

16-vuotiaat ja nuoremmat 

JunioriOttoset I, Kaustisen Nuorisoseura: Rohkeaa kehonkäyttöä, massiivista soundia. Kulta. 

Šavissa, Aitomäen Nuorisoseura: Ainutlaatuista musiikin ja liikkeen yhdistämistä. Pronssi. 

Hippa, Nuorisoseura Vilikas: Paritanssivariaatioiden monipuolista käyttöä. Hopea. 

Siepat, Siepakat: Aitoa lämmintä läsnäoloa. Hopea. 

Säpinä, Lahden Tanhuujat: Laulun ja rytmiikan luontevaa yhdistämistä. Pronssi. 

Karkelo, Nuorisoseura Rajan Nuoret: Rohkeaa heittäytymistä ilmaisuun ja tarinankerrontaan. Hopea. 

Jutatokka, Jutarinki: Juurevaa ja vauhdikasta menoa sopivassa suhteessa. Pronssi. 

Kaiku, Nuorisoseura Rajan Nuoret: Ison ryhmän näyttävä kokonaisuus. Pronssi. 

Karkelo, Klaukkalan nuorisoseura: Rohkeaa läsnäoloa, kantavaa laulua. Pronssi. 

Kunniamaininnat 

  • Béla Gazdagin laatimien esityskokonaisuuksien laulullisuudesta.  
  • Šavissa- ryhmä – omasta sävellyksestä ja musisoinnista.
  • Susanna Kivinen ja Kierros-ryhmä – upeasta yhteistyöstä Huvipuisto-teeman ilmentämisessä.
  • Kaustisen Nuoriseura – musiikkitoiminnasta ja soiton yhteydestä tanssiin.  
  • Nuorisoseura Rajan Nuorten Karkelo-ryhmä – oman idean ja koreografian luomisesta ja kehittelemisestä.
  • Motoran Ripakat -omakohtaisuudesta ja kirjeiden karismaattisesta lausunnasta.
  • Pieksut – Katu-uskottavasti tanhukengät jalassa räppäämisestä.
  • Kansanmusiikkiyhtye Hehku – hyvästä työskentelystä tanssin ja tanssijoiden kanssa.
  • Huipakat, Hilma Ignatius – Laulun tulkinnasta.
  • Kansulit – Esimerkillisestä sivulajien harjoittelusta. 

Lisätiedot

Teija Nikkari, tanssin palvelutuottaja
teija.nikkari@nuorisoseurat.fi
puh. 044 744 3939

Neljä ansioitunutta kansantanssijaa nimetty kansantanssimestareiksi 

Suomen Nuorisoseurojen kansantanssikiltaan on nimetty uusia jäseniä. Kansantanssimestareiksi kutsutut kiltalaiset ovat ansioituneita ja pitkään alalla toimineita henkilöitä, jotka ovat työllään edistäneet kansanperinteen säilyttämistä ja uusiutumista. Uusia kansantanssimestareita nimetään kahden vuoden välein Pispalan Sottiisin kansantanssifestivaalin yhteydessä. 

Béla Gazdag, Hollola 
Béla Gazdag on unkarilainen kansantanssinopettaja ja koreografi, joka on rikastuttanut suomalaista kansantanssikenttää uniikilla tavalla. Hän on omistautunut säilyttämään ja levittämään perinteistä unkarilaista kansantanssia sekä opettanut tanssia eri puolilla maailmaa. 

Ilkka Köngäs, Rovaniemi 
Ilkka Köngäs on ollut keskeisessä roolissa kansantanssinopettajien ammattikoulutuksen kehittämisessä ja kerännyt lukuisia palkintoja niin kotimaassa kuin ulkomailla. Ilkka on toiminut Tervolan Nuorisoseuran Tanhuajien ja Siepakoiden taiteellisena johtajana, Lapin läänin kansantanssiyhtye Rimpparemmin toiminnanjohtajana ja monissa muissa keskeisissä tehtävissä. Hänelle on myönnetty Pro Arte Lapponiae -mitali ansiokkaasta toiminnasta Lapin läänin taiteen ja kulttuurin hyväksi. 

Tuija-Liisa Leino, Lemi 
Tuija-Liisa Leino on tehnyt pitkän uran kansantanssin parissa. Hän on toiminut ohjaajana ja järjestäjänä useissa nuorisoseurojen tapahtumissa ja on tunnettu vuosikymmenten kokemuksestaan alalla. Hänen työtään arvostetaan laajalti kansantanssipiireissä Suomessa. 

Kirsti Valli, Ilmajoki 
Kirsti ”Kipa” Valli on Ilmajoen Nuorisoseuran aktiivinen jäsen, joka on omistanut tanssille koko elämänsä. Hän on toiminut nuorten ja aikuisten ohjaajana kansantanssikerhoissa kotikunnassaan Ilmajoella ja Etelä-Pohjanmaalla. Kipan koreografiat ja laaja esiintymiskokemus ulottuvat ympäri Suomen ja Euroopan. Hän on myös aktiivinen kouluttaja ja kansallispukujen puolestapuhuja. 

Uudet kansantanssimestarit Tuija-Liisa Leino, Kirsti Valli, Ilkka Könkään puolesta palkinnon vastaanottanut Mikko Köngäs sekä Béla Gazdag. Kuva Ville Kurki.

Kansantanssimestariksi valittavan tulee täyttää useita seuraavista kriteereistä: vähintään 60 vuoden ikä, pitkäaikainen kansantanssiharrastus, ohjaajana toimiminen, suurten esitysten vetäminen, järjestöllisen toiminnan edistäminen, koreografioiden tuottaminen, työ lasten ja nuorten kanssa, kansainvälinen osallistuminen, tuomarina toimiminen, kansanperinteen säilyttäminen, pukukulttuurin edistäminen, oman osaamisen kehittäminen, aktiivinen tapahtumiin osallistuminen sekä monipuolinen taito kansantanssissa ja -musiikissa, luovuus, karismaattisuus ja innostavuus. 

Nuorisoseurojen kansantanssikilta on perustettu vuonna 2012. Kiltaan on aiemmin nimetty Sirkka Viitanen, Rauni Riikonen, Liisa Villanen, Eila Ala-Kiuttu, Pentti Kainulainen, Rainer Maunula, Leena Aspegren, Laura Hakojärvi, Mirja Hynynen, Pirjo Nuortila, Ilpo Salonen, Lea Virta, Marja Viitanen, Anja Mikkola, Jussi Malinen, Väinö Kreko, Antti Savilampi, Ulla Laine, Tauno Häkkinen, Aimo Hentinen ja Hannu Nipuli. 

Lisätiedot

Jukka Heinämäki, johtaja, tanssin tapahtumat
jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi
puh. 050 526 8957

Pispalan Sottiisi tuo Tampereelle kansantanssin ja -musiikin riemun

Seuraavat viisi päivää ovat täynnä kansantanssin ja -musiikin iloa, kun kansantanssifestivaali Pispalan Sottiisi levittäytyy eri puolille Tamperetta 12.-16.6.

Pohjoismaiden merkittävimpään kansantanssitapahtumaan osallistuu yli 1000 tanssijaa ja soittajaa Suomesta, Latviasta, Ukrainasta ja Virosta. Kansantanssiperinnettä juhlistetaan I love Tanhu! -teemalla, joka näyttäytyy erityisesti alueellisten vakkojen tuottamissa tanssijoiden ja soittajien yhteisissä alueellisissa esityksissä. 

Pispalan Sottiisissa nähdään myös lasten ja nuorten kansantanssiryhmien katselmus Tanssiralli, jonne ilmoittautui peräti 28 ryhmää. Katselmukset on jaettu viiteen eri konserttiin, jotka pidetään Tampereen konservatorion Pyynikkisalissa torstaista lauantaihin. 

Iltakonserteissa vahvoja uusia tanssiteoksia

Festivaaliohjelma tarjoilee runsaasti nähtävää eri puolilla Tamperetta. Tarjolla on niin ilmaiskonsertteja, kuin pääsymaksullisia esityksiä ja klubi-iltoja.

Maksuttomasti festivaalitunnelmasta voi nauttia Puistokonsertissa, tapahtuman avajaisissa ja Tanhujen Tampere -konserteissa. Puistokonsertissa ja avajaisissa festivaalin kansainväliset esiintyjät esiintyvät yhdessä suomalaisten kansantanssiryhmien kanssa. Tanhujen Tampere -konserteissa tanssijat ja pelimannit esittävät omien alueidensa tansseja Tammelantorilla, Laikunlavalla ja Koskikeskuksessa.

Iltakonserteissa nähdään monipuolinen kattaus ammattitason kansantanssia sekä aivan uusia teoksia. Pispalan Sottiisin vuoden 2024 kansantanssiyhtye Motoran Vinhakat Joensuusta tuo tuulahduksen historiaa tositapahtumiin pohjautuvalla teoksellaan Ritavuori, joka käsittelee Suomen historian ainoaa ministerin murhaa. Sottiisissa ensiesityksensä saavan teoksen ovat käsikirjoittaneet, koreografioineet ja ohjanneet Eveliina ja Mitja Pilke. Ritavuori nähdään Tullikamarin Pakkahuoneella perjantaina 14.6. Sottiisi Soikoon illan iloksi -konsertissa. 

Kaustislainen kansantanssiyhtye Ottoset puolestaan esittää Sottiisissa uunituoreen teoksen Sukupolvien ketju. Ottoset ja kansanmusiikkiyhtye Häly ovat kääntäneet katseet Miia Timosen ja Sampo Korvan johdolla 1900-luvun alkuvuosikymmeniin. Sukupolvien ketju nähdään lauantaina 15.6. Tullikamarin Pakkahuoneella Tanhumatinea -konsertissa

Pispalan Sottiisi huipentuu sunnuntaina pääjuhlaan, jossa monisatapäinen tanssijajoukko esiintyy yhdessä elävän musiikin tahdissa.

Tervetuloa nauttimaan kansantanssista ja -musiikista Tampereelle! Tapahtuman livetunnelmia pääsee seuraamaan Nuorisoseurojen ja Sottiisin Instagram-tileiltä.

Euroopan kulttuuriperintöpalkinto Suomeen seurantalojen korjausavustusjärjestelmälle

Suomalainen seurantalojen korjausavustusjärjestelmä on saanut Euroopan kulttuuriperintöpalkinnon (European Heritage Awards/Europa Nostra Awards). Korjausavustusjärjestelmä on ollut korvaamaton useiden nuorisoseurantalojen ylläpitämisessä vuosien varrella.

Palkinnon myöntäjä arvostaa erityisesti sitä, kuinka kansalaiset itse pitävät Suomessa yllä paikallisyhteisöjen ainutlaatuista kulttuuriperintöä. ”Avustusohjelma tuo esiin kulttuuriperinnön suuren merkityksen yhteisöilleen. Keskittymällä paikalliseen kulttuuriperintöön se auttaa vahvan paikallistunteen luomisessa ja tukee niiden ihmisten kollektiivista hyvinvointia, joille nämä rakennukset ovat keskeinen osa yhteisöllistä elämää”, valintaraati toteaa perusteluissaan.

Raati pitää lisäksi kansalaisyhteiskunnan ja julkisen sektorin menestyksekästä yhteistyötä ansiokkaana. ”Vahva keskinäinen vuorovaikutus sekä jatkuva sitoutuminen paikallisyhteisöjen ja viranomaisten puolelta ovat todella vaikuttavia, samoin laajuus sekä korjaushankkeiden määrällä että ajallisesti mitattuna.”

Seurantalojen korjausavustus on valtionavustus, jonka jakamisen opetus- ja kulttuuriministeriö on delegoinut Kotiseutuliitolle. ”Palkinto on merkittävä tunnustus Suomen Kotiseutuliitolle pitkäjänteisestä työstä rakennetun kulttuuriperintömme hyväksi yhdessä paikallisyhteisöjen kanssa”, iloitsee tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala.

Euroopan unionin ja Europa Nostran yhteinen palkinto-ohjelma järjestetään Luova Eurooppa -rahoituksella. Euroopan kulttuuriperintöpalkinnon saa tänä vuonna 26 kohdetta 18 eri maasta, viidessä eri palkintoluokassa. Palkinnot luovutetaan Euroopan kulttuuriperintöpalkintojuhlassa Romanian Bukarestissa 7. lokakuuta.

Pitkäjänteistä työtä talojen ja yhteisöjen puolesta

Valtio on jakanut seurantalojen korjausavustuksia vuodesta 1978. Avustukseen liittyvä korjausneuvonta annettiin Suomen Kotiseutuliiton tehtäväksi vuonna 1984. Vuodesta 2004 Kotiseutuliitto on vastannut myös avustuksen jakamisesta ja selvitystyöstä.

Korjausavustuksen asiantuntijaelimenä ja koordinoijana toimii Seurantaloasiain neuvottelukunta. Siinä on edustettuna 12 seurantaloja ylläpitävien yhteisöjen keskusjärjestöä sekä opetus- ja kulttuuriministeriö, ympäristöministeriö, Museoliitto ja Kuntaliitto.

”Ei voi liiaksi kiittää yhdistysten ja järjestöjen sitoutumista talojensa vaalimiseen, niiden kautta paikallisen kulttuurin ja moninaisen aktiivisuuden mahdollistamiseen. Seurantaloilla ollaan kansalaisyhteiskuntamme ytimessä”, neuvottelukunnan puheenjohtaja Mikko Härö toteaa.

Lokakuun palkintotilaisuudessa julkistetaan myös 10 000 euron arvoisen yleisöpalkinnon voittaja. Yleisöpalkinnon voittajan äänestämiseen voi osallistua kuka tahansa henkilö, jolla on käytössään sähköposti. Härö haluaa innostaa suomalaista seurantaloväkeä äänestämään.

”Meillä on mielestäni erinomainen mahdollisuus voittaa yleisöpalkinto. Seurantalotoiminnassa on mukana kymmeniätuhansia ellei satojatuhansia ihmisiä. Erilaisten perhetapahtumien, kuten häiden, kautta seurantalot koskettavat likipitäen kaikkia suomalaisia. Myös oman maan hanketta saa äänestää tässä kilpailussa”, hän mainitsee ja vakuuttaa, että mahdolliset palkintorahat käytetään suoraan seurantalotoiminnan hyväksi. Äänestä osoitteessa vote.europanostra.org.

Korvaamaton osa suomalaista rakennus- ja kulttuuriperintöä

Seurantaloja on Suomessa noin 2500. Ne ovat kulttuurisesti, yhteiskunnallisesti, arkkitehtonisesti ja historiallisesti korvaamaton osa suomalaista rakennus- ja kulttuuriperintöä. Vanhimmat ovat peräisin 1800-luvulta. Seurantaloja on rakennettu, hoidettu ja käytetty lähes 150 vuoden ajan yhtä jalkaa modernin kansalaisyhteiskunnan kehityksen kanssa.

Seurantalot ovat yhteisönsä keskuksia ja kaikille avoimia. Niissä harrastetaan, järjestetään kokoontumisia ja juhlia. Seurantaloissa harrastaa viikoittain kymmeniätuhansia lapsia, nuoria ja aikuisia. Niitä ylläpidetään suurelta osin vapaaehtoisvoimin rakennusta rakkaudella vaalien.

Noin puolet seurantaloista sijaitsee harvaan asutuilla seuduilla, joissa ei ole muita avoimeen kansalaistoimintaan sopivia tiloja. Myös julkinen sektori käyttää rakennuksia eri toimintoihin, esimerkiksi äänestyspaikkoina. Taloja vuokrataan lisäksi perhejuhlien viettoon. Monessa kunnassa seurantalot on katsottu kuntalaisille niin tärkeiksi, että ne on vapautettu kiinteistöverosta.

Lisätiedot

Seurantaloasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Mikko Härö
mikko.haro@gmail.com, puh. 0445220010

Toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo, Suomen Kotiseutuliitto
teppo.ylitalo@kotiseutuliitto, puh. 0413106197

Aluetoimiston Porin toimipiste poistunut käytöstä

1.6.2024 alkaen Porin toimipiste Yhteisötalo Otavassa ei ole enää käytössä. Kirjepostin voi tulevaisuudessa lähettää Tampereen toimipisteelle osoitteeseen Kulttuuritalo Laikku, Keskustori 4, 33100 Tampere. 

Seurat ovat myös tervetulleita vierailemaan Laikulla, joten olkaa rohkeasti yhteydessä ja tulkaa moikkaamaan, jos liikutte Tampereen suunnassa.

Yhdenvertaisesti yhdessä – hyvää Pride -kuukautta!

Hyvää Pride-kuukautta jokaiselle nuorisoseuralaiselle! Pride -kuukautta vietetään valtakunnallisesti 1.-30.6., ja tänä aikana seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin liittyvät aiheet näkyvät myös Suomen Nuorisoseurojen viestinnässä.

Nuorisoseurojen yli 140-vuotiaaseen historiaan on aina vahvasti kuulunut yhdenvertaisuus. Järjestön alkuaikoina yhteiskunnallisen kasvatuksen keskeisin sanoma oli kansalaisten yhdenvertaisuus ja tasa-arvoinen kohtelu. Varhaisvuosikymmenien nuorisoseuroissa puhuttiin ”säätyrajoituksen poistamisesta” ja asia oli jatkuvasti esillä nuorisoseuroissa 1800-luvulta lähtien.

Tänä päivänä toiminnassamme näkyy yhdenvertaisuuden lisäksi vahvasti moninaisuus. Toivotamme jokaisen mukaan toimintaamme ja tapahtumiimme sellaisena kuin on. Jotta osallistuminen olisi mahdollisimman helppoa, noudatamme toiminnassamme turvallisemman tilan periaatteita. Työkalupakkimme yhdenvertaisuus-osiosta voi tulostaa erilaisia versioita turvallisemman tilan periaatteista esimerkiksi seurantalon seinälle.

Emme hyväksy vihapuhetta tai häirintää, minkä takia tapahtumissamme on mukana yhdenvertaisuusagentteja. Heihin voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä asiassa kuin asiassa. Lisäksi koulutamme henkilökuntaamme ja harrastusryhmien ohjaajia yhdenvertaisuuteen, saavutettavuuteen ja moninaisuuteen liittyvissä asioissa. Olemme myös julkaisseet yhdenvertaisuus- ja moninaisuusosaamisen oppaan, jota kuka tahansa voi hyödyntää.

”Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolustaminen ja turvallisempien tilojen mahdollistaminen on kaikkien vastuulla. Nuorisoseuroissa teemme joka päivä töitä sen eteen, että toiminnassamme kaikilla on hyvä ja turvallista olla”, Suomen Nuorisoseurojen hallituksen puheenjohtaja Elina Weckström kommentoi.

Nuorisoseurantalojen korjausavustuksille on tarvetta tulevaisuudessakin

Suomen Nuorisoseurat teki huhti-toukokuussa seuroilleen kyselyn nuorisoseurantalojen korjaustarpeista ja rahoitusvaihtoehdoista. Kyselyllä haluttiin selvittää talojen korjaus- ja rahoitustilannetta Kotiseutuliiton peruskorjausavustusten määrärahan pienennyttyä dramaattisesti tälle vuodelle. Määrärahan tulevien vuosien tilanteesta ei tässä vaiheessa ole mitään tietoa.

Kyselyyn vastasi 125 seurantaloa ylläpitävää nuorisoseuraa. Vastauksia tuli kaikista Manner-Suomen maakunnista. Eniten vastauksia tuli Pohjanmaan maakunnista (51), joissa myös sijaitsee suurin määrä seurantaloja. Kaikkiaan suomenkielisillä nuorisoseuroilla on n. 530 seurantaloa.

Talojen korjauksia rahoitetaan avustuksilla, talkoilla ja omilla varoilla

Vastanneista seuroista Kotiseutuliiton myöntämää peruskorjausavustusta on saanut 39 % (47 seuraa). Nämä talot ovat keskimäärin saaneet avustusta viiden vuoden aikana 26 000 €.

Tänä vuonna avustusta haki 63 nuorisoseuraa ja sitä myönnettiin 30 seuralle yhteensä 108 500 €. Vuonna 2023 avustusta haki 61 nuorisoseuraa ja sitä myönnettiin 32 seuralle yhteensä 473 500 €. Ero haetuissa ja saaduissa summissa on vuosien välillä merkittävä, mikä johtuu juuri isosta leikkauksesta jaettavissa olevaan määrärahaan.

Toinen merkittävä seurantalojen korjauksen ja toiminnan kehittämisen julkinen rahoituslähde ovat Leader+ -toimintaryhmien avustukset, joita voidaan myöntää kaupunkialueiden ulkopuolelle. Vastanneista seuroista Leader+ -tukikelpoisia sijaintinsa puolesta on 96 % (117 seuraa). Vastanneista seuroista 60 % on hakenut ja saanut avustusta, 5 % on hakenut, muttei ole saanut avustusta ja 35 % ei ole hakenut avustusta. Vastanneet seurat ovat saaneet viimeisten viiden vuoden aikana keskimäärin 23 000 € Leader+ -tukea.

Edellä mainittujen rahoituslähteiden lisäksi talojen korjausta on rahoitettu (maininnat tärkeysjärjestyksessä) talkootyöllä, seurojen omilla varoilla, kaupunkien avustuksilla, säätiöiden ja rahastojen avustuksilla, yksityisillä lahjoituksilla sekä muilla yksittäisillä avustuksilla ja tuotoilla.

Merkittävimpiä tulevia korjauskohteita ovat ikkunat ja ovet

Vastausten mukaan tulevien viiden vuoden aikana merkittävämpiä korjauskohteita taloilla on ikkunat ja ovet (15 % vastanneista), ulkovuoraus (14 %), vesikatto (13 %), lämmitysjärjestelmä (13 %), talon varusteet (12 %), sähköjärjestelmä (10 %), vesi- ja viemärijärjestelmä (9 %) ja perustus (2 %). Talon varusteista kysyttäessä eniten mainintoja sai keittiön varustus, näyttämövarustus ja -tekniikka sekä ilmalämpöpumput.

Talojen korjaustarvetta arvioitaessa ja hakemuksia tehtäessä on tärkeää, että talolle on tehty kuntoarvio ja hyvät suunnitelmat. Vastanneista seuroista kuntoarvio on tehty 39 (32 %) talolle ja korjaussuunnitelma 43 (36 %) talolle. Vastaajat arvioivat myös seuraavien viiden vuoden korjaustarpeiden kustannuksia, jotka olivat keskimäärin 56 000 €.

Nuorisoseurantalojen ylläpitämiseen kaivataan tukea

Kyselyssä tiedusteltiin myös, millaista tukea nuorisoseurat tarvitsevat tilanteessa, jossa korjausavustusten taso on romahtanut ja avustuksen tulevaisuuden kohtalo on epäselvä. Eniten mainintoja saivat aktiivinen edunvalvonta valtion suuntaan (peruskorjausavustus), alueellinen edunvalvonta Leader -ryhmien suuntaan, tuki avustushakemusten tekemiseen, tietoa ja tukea avustuskohteiden etsimiseen sekä tukea, ideoita ja välineitä seuran oman varainhankinnan kehittämiseen.

Kyselyn avoimissa vastauksissa korostettiin seurantojen merkitystä seuran toiminnan ja koko yhteisön toiminnan mahdollistajana. Avustusten kerrottiin mahdollistaneen talojen kehittämisen ja korjaamisen , kun taas ylläpidon kustannukset jäävät lähes aina seuran omilla varoilla katettavaksi. Seurantaloja ylläpitävät lähes poikkeuksessa seurojen vapaaehtoistoimijat. Vastausten mukaan he tarvitsevat tietoa, apua ja tukea talojensa ylläpitämiseen, kehittämiseen ja peruskorjauksiin.

Rahoituksen taso tulevaisuudessa mahdollisesti riittämätön

Jos Kotiseutuliiton myöntämien peruskorjausavustusten taso jää tämän vuoden suuruiseksi pitemmäksi aikaa, ei sillä pystytä vastaamaan ainakaan suurimpien ja kalliimpien peruskorjausten tarpeisiin. Arviot tulevien viiden vuoden korjaustarpeista pelkästään kyselyyn vastanneiden seurojen osalta ovat niin suuria, että näitä tarpeita ei pystytä millään kattamaan. Leader+ avustusten merkitys saattaakin tässä tilanteessa korostua seurantalojen peruskorjauksissa.

Lisätiedot

Hannu Ala-Sankola, johtaja, järjestö-ja jäsenpalvelut
hannu.ala-sankola@nuorisoseurat.fi
puh. 0400 842 838

1 2 3 16