Category Archives for "Järjestö"

Hallituksen leikkaukset uhkaavat nuorisoseuratoimintaa ja nuorten hyvinvointia

Hallitus suunnittelee historiallisia leikkauksia nuorisoalan rahoitukseen samalla, kun uutiset syntyvyyden romahtamisesta, nuorten lisääntyvästä pahoinvoinnista ja työelämän pattitilanteesta ovat arkipäivää.  

Nuorisotyö on pieni ala, joka kannattelee harteillaan tulevien sukupolvien hyvinvointia ja työkykyä. Kun nuorten tilanne huononee, huononee samalla koko yhteiskunta. Esimerkiksi osaamistasolla, syntyvyydellä, verotuotoilla, sotekuluilla, demokratialla, rikollisuudella ja työllisyydellä on suora yhteys nuorten hyvinvointiin. 

Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä nuoresta kokee, että nuorisotyön puuttuminen vaikuttaisi heidän arkeensa negatiivisesti. Nuorisojärjestöiltä leikkaaminen lisäisi nuorten eriarvoisuutta, syventäisi pahoinvointia ja heikentäisi nuorten sitoutumista yhteisöihin. Suurin vaikutus leikkauksilla on pienten paikkakuntien ja haja-asutusseutujen nuoriin.  

Nuorisoseuratoiminnassa lähdetään liikkeelle nuorten omista kiinnostuksen kohteista ja tarjotaan matalan kynnyksen harrastus -ja järjestötoimintaa. Paikallinen toiminta on kustannustehokasta, koska työtä tekee suuri joukko vapaaehtoisia. Heidän tukenaan on pieni, mutta pippurinen joukko nuoriso- ja kulttuurityön ammattilaisia.  

”Nuorena harrastajana nuorisoseuratoiminta on ollut minulle äärimmäisen merkityksellistä. Olen tutustunut ihmisiin eri puolilta Suomea eli aikuisten kielellä ”luonut verkostoja”, saanut harrastaa ja ohjata itselleni mieluisissa harrastuksissa sekä kokeillut siipiäni erilaisissa luottamustehtävissä”, kertoo eräs nuori nuorisoseuralainen.  

”Etenkin elämän suurissa käännekohdissa, kun olen siirtynyt yläkouluun ja sieltä myöhemmin lukioon, jossa koulussa solmitut kaverisuhteet ja tuttu opiskeluympäristö ovat muuttuneet, on harrastuspaikka, -kaverit ja ohjaajat luoneet pysyvyyttä ja rutiinia omaan arkeeni. Nuorisoseuratoiminta on ollut minulle paikka, jossa saan olla oma itseni, tuoda omaa luovuuttani esiin sekä yrittää, epäonnistua, kokeilla uudelleen ja onnistua turvallisessa ilmapiirissä”, kertoo toinen. 

Nuoriin satsaamisesta hyötyvät siis kaikki – ja heiltä leikkaamisesta kärsii koko yhteiskunta ja sen tulevaisuus. 

Allianssin Nuorilta ei saa leikata –kampanja näkyy Nuorisoseurojen somekanavissa 8.–14.4. Kampanjan tavoitteena on estää nuoriin ja nuorisoalaan kaavaillut leikkaukset. 

Lisätiedot 

Annina Laaksonen, pääsihteeri 
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi 
puh. 040 726 7450 

Selvitys: Nuorisotyöstä leikkaaminen lisäisi nuorten yksinäisyyttä ja vähentäisi kavereiden kohtaamista

Kysely: Joka kolmas nuori arvioi, että ilman nuorisotyötä heillä ei olisi elämässään merkityksellisiä aikuisia

Kysely: Hallituksen leikkaussuunnitelmat eriarvoistaisivat nuorten harrastamista ja vaikutusmahdollisuuksia

Vuoden 2024 nuorisoseuralainen on Ira Järvelä

Kaustisen Nuorisoseuran puheenjohtaja Ira Järvelä on palkittu Vuoden 2024 nuorisoseuralaisena. Vuoden nuorisoseuralaiseksi valitaan vapaaehtoinen, jonka panos on paikallisella, maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla tärkeää. Tunnustus jaettiin Nuorisoseurapäivän juhlassa 23.3.

Aktiivinen harrastaja ja luottamushenkilö

Iran nuorisoseurataival on alkanut Oulunsalon Nuorisoseurassa, jossa hän toimi pelimannina säestäessään kansantanssiryhmä Kimaraa. Muutettuaan Kaustiselle 90-luvun puolivälissä Ira aloitti harmonikan soittajana Ottosten pelimanniryhmässä Kaustisen Nuorisoseurassa.

Siitä tie vei nopeasti mukaan myös johtokuntatyöskentelyyn ja muihin luottamustehtäviin. Ira on toiminut Kaustisen Nuorisoseuran puheenjohtaja vuodesta 2016 lähtien, minkä lisäksi hän toimii Kaustinen Folk Music Festivalia järjestävän Pro Kaustinen r.y.:n puheenjohtajana ja edustaa Kaustisen Nuorisoseuraa Kaustislaisen viulunsoiton yhdistysten aineettoman kulttuuriperinnön suojelutyöryhmässä. Vuosien varrella Ira on ollut mukana myös Keski-Pohjanmaan Nuorisoseuran hallituksessa ja Suomen Nuorisoseurojen valtuustossa.

Innostus tarttuu myös muihin

Iraa kuvaillaan sitoutuneeksi, uutteraksi, kannustavaksi ja rohkeaksi. Hän innostaa esimerkillään muita mukanaolevia ja muistaa kiittää pienestäkin työpanoksesta.

Koulutus, nuorten vaikuttaminen ja oppimisen mahdollisuudet ovat Iralle tärkeä osa nuorisoseuratoimintaa. Hän rohkaisee muita tarttumaan aivan uudenlaisiin tehtäviin ja kokemuksiin sekä kannustaa ihmisiä opiskeluun.

Ira korostaa yhteistyön tärkeyttä muiden toimijoiden kanssa niin paikallisesti, maakunnallisesti kuin valtakunnallisestikin. Hän toimii itse aktiivisena yhteistyön rakentajana monella tasolla.

Ira ymmärtää ja tuo esille koko nuorisoseurajärjestön ja instituution tärkeää roolia menneisyydessä, nykyhetkessä ja tulevaisuudessa. Lasten ja nuorten harrastustoiminnan järjestäminen ja mahdollistaminen sekä kaustislaisen aineettoman kulttuuriperinnön esillä ja elävänä pitäminen ovat lähellä Iran sydäntä.

”Aito kiinnostus ja innostus yhteisten asioiden eteenpäin viemiseksi tarttuu meihin muihinkin toimijoihin, jotka saamme Iran palavasta liekistä kipinää omaankin tekemiseemme”, kuvailee Iraa tunnustuksen saajaksi ehdottanut taho.

Nuorisoseurapäivän juhlassa tiedossa palkintohumua

Suomen Nuorisoseurat palkitsee vuosittain ansioituneita nuorisoseuralaisia ja nuorisoseuroja valtakunnallisin tunnustuksin. Tänä vuonna Vuoden Nuorisoseura-, nuorisoseuralainen-, nuori nuorisoseuralainen- ja vastuullisuusteko -tunnustukset jaetaan Nuorisoseurapäivän juhlassa la 23.3. klo 12 alkaen Mallusjoen Nuorisoseuralla.

Vuoden Nuorisoseura -tunnustus jaetaan seuralle, joka aktiivisella toiminnallaan kokoaa ihmiset tärkeän tekemisen äärelle ja harrastuksen pariin luoden ympärilleen yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja tekemisen riemua.

Vuoden nuorisoseuralaiseksi valitaan vapaaehtoinen, jonka panos on paikallisella, maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla tärkeää. Ensimmäistä kertaa palkitaan myös Vuoden nuori nuorisoseuralainen. Tunnustus jaetaan alle 29-vuotiaalle, joka on osallistunut aktiivisesti ja sitoutuneesti toimintaan paikallisesti tai valtakunnallisesti. Tämän vuoden osalta haluttiin palkita kaksi nuorta.

Toinen uusi palkintokategoria on Vuoden vastuullisuusteko, joka jaetaan vuoden 2023 aikana toteutusta teosta. Vastuullisuusteko voi liittyä ympäristön, yhteisöön tai laajemmin yhteiskuntaan. Teko voi olla pienikin, mutta sillä on selkeä ja aiempaa kestävämpi muutos toimintaan.

”Haluamme uusilla tunnuksilla nostaa esiin mahtavia nuoriamme ja korostaa myös vastuullisuuden merkitystä nuorisoseuratoiminnassa”, avaa Suomen Nuorisoseurojen hallituksen puheenjohtaja Elina Weckström, joka jakaa tunnustukset juhlassa.

Juhlan järjestää Orimattilassa sijaitseva Mallusjoen Nuorisoseura, joka valittiin Vuoden 2023 nuorisoseuraksi.

”Valinta Vuoden nuorisoseuraksi oli suuri kunnia, joten olemme ilolla järjestämässä tämän vuoden juhlaa. Tiedossa on monipuolisia esityksiä ja Orimattilan kaupunginjohtajan Kalle Larssonin terveiset”, iloitsee Heidi Heikkilä, Mallusjoen Nuorisoseuran harrastustoiminnan vastaava.

Hyvää nuorisoseurapäivää!

Hyvää nuorisoseurapäivää! Jo vuodesta 1912 asti marianpäivänä vietetty nuorisoseurapäivä on jokaisen nuorisoseuralaisen juhlapäivä. Tänä vuonna päivä avaa Nuorisoseuraviikon, jota vietetään 18.-24.3.

Alun perin nuorisoseurapäivän tarkoituksena oli luoda yhtenäisyyden tunnetta aikana, jolloin puolueseurat kilpailivat nuorisoseurojen kanssa jäsenistä. Ajatuksena oli, että nuorisoseurapäivänä seuroissa järjestettäisiin iltama, joka omistettaisiin nuorisoseura-asialle. Idean isä F. A. Hästesko piti Marian ilmestyspäivää eli marianpäivää hyvänä ajankohtana, koska talvella oli helpompi järjestää vakavamielistä ohjelmaa. Marianpäivä oli aiemmin arvostettu juhlapyhä, jolloin monet nuorisoseurat olivat jo tottuneet järjestämään tapahtumia, joten nuorisoseurapäivä tuli nopeasti suosituksi.

Vuosien aikana nuorisoseurapäivää on vietetty monin eri tavoin. 1920-1930-luvuilla tapana oli pitää hiihto- ja näytelmäkilpailuita, jakaa palkintoja ja järjestää iltamia, joissa puhuttiin nuorisoseuratoiminnasta. Seurantaloille kutsuttiin myös entisiä nuorisoseuralaisia, jotka jakoivat muistojaan.

Nykyään nuorisoseurapäivä keskittyy nuorisoseuratoiminnan juhlistamiseen, ja sen vietto on moninaista. Jokainen nuorisoseura voi järjestää juuri omannäköisensä tapahtuman, jolla iloita oman seuran toiminnasta. Päivä on loistava tilaisuus avata seurantalon ovet myös uusille kävijöille ja harrastajille.

Nuorisoseurapäivä avaa Nuorisoseuraviikon

Tänä vuonna nuorisoseurapäivä avaa Nuorisoseuraviikon, jota vietetään 18.-24.3. Nuorisoseuraviikko on seurojen yhteinen juhlaviikko, jolloin riemuitaan nuorisoseuralaisuudesta ja kutsutaan myös muut tutustumaan toimintaan. Viikon tavoitteena on lisätä nuorisoseurojen näkyvyyttä ja esitellä moninaista toimintaamme. 

Nuorisoseuraviikko huipentuu Nuoriseurapäivän juhlaan lauantaina 23.3., jossa palkitaan Vuoden nuorisoseura, nuorisoseuralainen, nuori nuorisoseuralainen ja vastuullisuusteko. Juhlaa vietetään tällä kertaa Mallusjoen Nuorisoseuralla, joka valittiin Vuoden 2023 nuorisoseuraksi.

Jokainen nuorisoseuralainen on kutsuttu mukaan Nuorisoseuraviikon viettoon. Katso osallistumistavat Nuorisoseuraviikon-sivulta ja tule mukaan juhlistamaan nuorisoseuralaisuutta!

Mitä hyötyä kulttuuriharrastamisesta on? Vastaa kyselyyn

Minkälaisia vaikutuksia kulttuuriharrastamisella on harrastajien elämään? Tätä selvitetään nyt toista kertaa Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset -selvityksessä.

Nuorisoseurojen harrastajat voivat osallistua selvitykseen vastaamalla kyselyyn 14.3.-25.4. Kyselyssä käydään läpi harrastamisen vaikutuksia mm. sosiaalisiin suhteisiin, mielenterveyteen, oppimiseen ja fyysiseen terveyteen.

Kyselyyn vastataan nimettömästi, eikä tuloksia voida jäljittää yksittäisiin vastaajiin. Vastaaminen kestää noin viisi minuuttia.

Kyselyn tuloksien avulla saadaan tärkeää tietoa harrastamisen vaikutuksista. Kerätyn tiedon perusteella voimme nostaa esiin harrastamisen tärkeyttä niin yksilön kuin yhteiskunnankin näkökulmasta.

Edellisen kerran vuonna 2022 toteutetusta selvityksestä näkyi, että kulttuurin harrastaminen vaikuttaa vahvasti harrastajien elämän eri osa-alueisiin. Lue lisää selvityksen tuloksista.

Kyselyssä ovat mukana Kansalaisfoorumi, Suomen Nuorisoseurat ja Nuori Kulttuuri, Suomen Nuorisosirkusliitto, Suomen Harrastajateatteriliitto, Suomen Puhallinorkesteriliitto sekä Suomen Kansanmusiikkiliitto.

Nuorisoseurojen yhteinen juhlaviikko tulee – tervetuloa mukaan!

Tänä vuonna 18.-24.3.2024 vietettävä Nuorisoseuraviikko kutsuu jokaisen nuorisoseuralaisen juhlistamaan nuorisoseurojen moninaisuutta. Viikon aikana nähdään nuorisoseuralaisuuden riemua, palkintohumua ja yhteisöllistä nuorisoseuratoimintaa, kun eri puolilla Suomea järjestetään tapahtumia ja jaetaan tietoa nuorisoseuroista.

Tästä artikkelista löydät vinkkejä siihen, miten voit osallistua Nuorisoseuraviikon viettoon. Olit sitten pitkän linjan nuorisoseuralainen tai vain nuorisoseurojen fani, olet tervetullut juhlistamaan viikkoa!

Osallistu Nuorisoseuraviikon tapahtumiin

Helpoin tapa osallistua Nuorisoseuraviikkoon on lähteä paikallisen seuran tapahtumaan! Viikon aikana nuorisoseurat ympäri Suomen järjestävät tapahtumia, joista löytyy parhaiten tietoa seurojen omista kanavista. Tapahtumia listataan myös Nuorisoseuraviikon sivulle ja niistä tiedotetaan Suomen Nuorisoseurojen somekanavilla.

Viikon lopuksi lauantaina 23.3. klo 12 alkaen vietetään kaikille avointa Nuorisoseurapäivän juhlaa Mallusjoen Nuorisoseuralla, jossa on tiedossa esityksiä ja valtakunnallisten tunnustusten jakotilaisuus. Juhlassa palkitaan Vuoden nuorisoseura, Vuoden nuorisoseuralainen ja Vuoden nuori nuorisoseuralainen. Lisätietoja Nuorisoseurapäivän juhlasta tulee Mallusjoen verkkosivuille ja Facebook-sivulle.

Järjestä oma tapahtuma tai tempaus

Nuorisoseuraviikko ja Nuorisoseurapäivä ovat täydellisiä tilaisuuksia esitellä toimintaa tapahtumien kautta. Järjestäisikö seuranne kenties avoimet ovet seurantalolla, harrastusryhmän kokeilukerran, konsertin, kevättanssit tai alueen yhteiset kakkukahvit?

Tapahtumien tueksi Nuorisoseuraviikon materiaalipankista löytyy kolme erilaista tulostettavaa bingopohjaa, joiden avulla voi järjestää hieman erilaisen bingon.

Ilmoittamalla tapahtumasi meille, jaamme siitä tietoa Suomen Nuorisoseurojen kanavissa: Ilmoita tapahtuma

Jaa nuorisoseuralaisuuden iloa somessa

Nuorisoseuraviikko näkyy myös sosiaalisessa mediassa. Lähde mukaan iloitsemalla nuorisoseuralaisuudesta, jakamalla muistoja, rikkomalla ennakkoluuloja tai esittelemällä seuranne toimintaa – tapoja on monia!

Nuorisoseuraviikon materiaalipankista löydät kaikille avoimia valmiita somemateriaaleja, joita voi vapaasti hyödyntää viikon aikana. Materiaaleista löytyy:

  • Valmiita sometekstejä. 
  • Valmiita somekuvia.
  • Somekuvapohja, johon voi lisätä oman kuvan Canvassa.
  • Nuorisoseuralaisuus-, nuorisoseura- ja seurantalo bingot someen sopivissa kuvako’oissa.

Muista somettaessa hashtagit: #nuorisoseurat #nuorisoseuraviikko #tekemisenriemua. Merkitse myös @nuorisoseurat postauksiin, niin jaamme niitä eteenpäin!

Orpon hallituksen leikkaussuunnitelmat nuorisoalan valtionavustuksiin ristiriitaisia hallitusohjelman harrastuskirjausten kanssa

Me nuorisoalalla sekä lasten ja nuorten harrastusjärjestöissä olemme pettyneitä hallituksen suunnitelmiin leikata opetus- ja kulttuuriministeriön jakamia valtionavustuksia kymmeniä miljoonia euroja ilman arviointia niiden vaikutuksista nuorten yhteisöllisyyteen ja hyvinvointiin ajassa, jossa lasten ja nuorten turvallisuuden tunne on järkkynyt. Näistä leikkauksista linjataan nyt hallitusohjelmassa kuvatun mukaisesti tänään 29.2. julkaistussa VM:n kehysehdotuksessa OKM:n hallinnonalalle arvioimatta niiden vaikutuksia.

Vaikuttaa siltä, että hallituksen kaavailemat rahoitusleikkaukset tullaan toteuttamaan ennen kuin mitään hallitusohjelmassa sovituista toimenpiteistä harrastamisen edistämiseksi ja koordinoimiseksi on edes aloitettu. 

Hallitusohjelmassa suunnitellaan valtionavustusten tason asteittaista alentamista vuosittain jopa 125 miljoonaa euroa vuoteen 2027 mennessä. Pääministeri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu kunnianhimoisia tavoitteita liittyen nuorten hyvinvoinnin edistämiseen esimerkiksi harrastamisen avulla: ”Hallitus turvaa, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus vähintään yhteen mieluisaan harrastukseen. Lasten ja nuorten harrastamisen kokonaisuutta kehitetään yhteistyössä harrastustoimijoiden kanssa. Huomioidaan erityisesti ilman harrastusta olevat ja harrastuspudokkuudesta kärsivät lapset ja nuoret.” Ohjelmassa luvataan lisäksi selvittää harrastus- ja kerhotoiminnan rakenteiden ja rahoituksen kokonaiskuva. Myös vastikään lausuntokierroksella olleessa luonnoksessa Valtion nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaksi tunnistetaan harrastustoiminnan hyvinvointia lisäävä ja syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus.

Me harrastusjärjestöt kannustamme hallitusohjelman mukaisesti tarkastelemaan harrastustoimintaa kokonaisuutena sekä huomioimaan laadukkaan toiminnan vaatimat resurssit, jotta kaikkialla Suomessa voi harrastaa. Olemme huolissamme ehdotetuista leikkauksista niin nuorisotyön, kulttuurin kuin liikunnan valtionavustuksiin ja erityisesti niiden vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Ymmärrämme hyvin valtiontalouden heikot näkymät ja tarpeen tasapainottaa valtiontaloutta kaikilla toimialoilla, mutta peräänkuulutamme vaikutusten arviointia ja tarkkaa harkintaa ennen leikkausten toteuttamista. 

Leikkauksilla valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen valtionavustuksiin on suora vaikutus jo pandemian kolhimaan nuorten yhteisöllisyyteen ja harrastusmahdollisuuksiin. Leikatut eurot ovat suoraan pois harrastustoiminnasta ja näin ollen useampi nuori jää ilman harrastusta. 

Ilman turvallista vapaa-ajan yhteisöä oleva nuori on suuremman syrjäytymisen uhan alla ja tunnetusti yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,5 miljoonaa euroa. Vaikka jokainen ilman harrastusta jäänyt nuori ei syrjäytyisi, puhutaan joka tapauksessa todennäköisesti tuhansista ilman harrastusta jäävistä nuorista. Leikkauksilla harrastustoimintaan onkin kallis hinta suhteessa saatuihin säästöihin, ja tätä hintaa maksettaisiin pandemian vaikutusten lisäksi pitkään. Tämä on suorassa ristiriidassa mm. hallitusohjelman tavoitteen kanssa taata jokaiselle lapselle ja nuorelle mielekäs harrastus. 

Mielestämme on ristiriitaista, että ministerit vakuuttavat sitoutuneisuuttaan hallitusohjelmaan, mutta samalla ajavat sellaisia rahoitusleikkauksia, jotka ovat ristiriidassa ohjelman tavoitteiden kanssa. 

Pidämme hallitusohjelman tavoitteita harrastamisen edistämisestä tärkeinä ja olemme mielellämme mukana näiden toteuttamisessa. Nyt ehdotetuilla leikkauksilla on kuitenkin arvaamattomat vaikutukset lasten ja nuorten harrastamiseen ja näemme riskin, että ilman vaikutusten arviointia ne vievät pohjan hallituksen muilta tavoitteilta.  

Lisätiedot

Annina Laaksonen, pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat ry, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi, puh. 040 726 7450

Kati Systä, vaikuttamistyön koordinaattori, Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry, kati.systa@partio.fi, puh. 044 740 6190

Annika Nevanpää, vaikuttamisen asiantuntija, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
annika.nevanpaa@nuorisoala.fi, puh. 0400 476 054

Nuorisoseuroille myönnetty Hyvän mielen työpaikka® -merkki toista kertaa

MIELI Suomen Mielenterveys ry on myöntänyt Suomen Nuorisoseuroille Hyvän mielen työpaikka® -merkin käyttöoikeuden uudelle kaudelle 2024-2025. Merkki on tunnustus sitoutumisesta mielenterveyden edistämiseen. Edellisen kerran merkki myönnettiin Nuorisoseuroille vuonna 2023.

Hyvän mielen työpaikka® -​merkkiä haetaan hakemuksella, jossa käydään läpi kolme työpaikan mielenterveyden vahvistamisen peruspilaria. Merkin saamisen edellytyksenä on, että mielenterveyden edistämistä johdetaan suunnitelmallisesti, työpaikan arkikäytännöt tukevat mielenterveyttä ja työntekijöiden mielenterveyttä tuetaan erilaisissa elämäntilanteissa.

Edellisellä merkkikaudella 2023-2024 Nuorisoseuroissa panostettiin monin tavoin mielenterveyden edistämiseen. Työyhteisöjä kannustettiin keskustelemaan työssä jaksamisesta ja työhön liittyvistä voimavaroista, palavereiden yhteydessä otettiin käyttöön kuulumiskierrokset ja työssä jaksamiseen liittyviä epäkohtia nostettiin esiin strategien uudistamisprosessissa. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu otettiin vahvasti mukaan mielenterveyden edistämiseen.

Tavoitteet mielenterveyden tukemiseksi erilaisissa elämäntilanteissa jäivät kuitenkin viime kaudella kesken, joten merkkiä haettiin uudelleen. Vuoden 2024 aikana jatketaan työhyvinvoinnista keskustelevan toimintakulttuurin vahvistamista sekä kehitetään mielenterveyden johtamista ja työsuojelun roolia työssä jaksamisessa.

Suomen Nuorisoseurojen muutosneuvottelut ovat päättyneet

Suomen Nuorisoseurat ry:n johtoryhmää koskeneet yhteistoimintalain mukaiset muutosneuvottelut ovat päättyneet. Muutosneuvotteluiden piirissä oli organisaation kuusihenkinen johtoryhmä.

Muutosneuvottelut olivat jatkoa viime vuonna käynnistyneelle organisaation tarkoituksenmukaistamisprosessille, joka tavoitteena oli organisaation selkiyttäminen sekä kasvavan ja kehittyvän organisaation tarpeisiin vastaaminen. Muutosneuvotteluihin ei liittynyt tarvetta henkilöstön vähentämiselle.

Johtoryhmän uudet vastuualueet ovat seuraavat:

  • Hannu Ala-Sankola, järjestö- ja jäsenpalvelut
  • Iija Filén, talous ja hallinto
  • Jukka Heinämäki, tanssin tapahtumat
  • Riina Kylmälahti, harrastaminen
  • Henna Liiri-Turunen, alueellinen työ
  • Pasi Saarinen, tapahtumat ja Nuori Kulttuuri

Uudet johtamisvastuut astuvat voimaan 1.2.2024 alkaen ja vastuualueiden rakentuminen tapahtuu askeleittain kevään aikana.

Lisätietoja

Pääsihteeri Annina Laaksonen
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi tai puh. 040 726 7450  

Puheenjohtaja Elina Weckström
elina.weckstrom@nuorisoseurat.fi tai puh. 050 306 5588

Hannu Harmaala ja Joonas Autio Suomen Nuorisoseurojen varapuheenjohtajiksi

Oulussa sunnuntaina 28.1. kokoontunut Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan hallituksen varapuheenjohtajiksi Hannu Harmaalan Lahdesta ja Joonas Aution Kauhavalta. Puheenjohtajana jatkaa toista kauttaan Elina Weckström Nurmijärveltä. Harmaala toimii hallituksen 1. varapuheenjohtajana ja Autio 2. varapuheenjohtajana. Valinnat tehdään vuodeksi kerrallaan.

Hannu Harmaala on toiminut varapuheenjohtajana myös vuosina 2020-2023. Hän edustaa Suomen Nuorisoseuroja myös valtion nuorisoneuvostossa. Harmaala, 31, on jo kokenut hallituskonkari, ja pitää keskustelua nuorten hyvinvoinnista sekä harrastamisen merkitystä nuorten elämässä tärkeänä nyky-yhteiskunnassa.  

Ensimmäiselle vuodelleen puheenjohtajistoon valittu Autio kertoo olevansa innoissaan uudesta tehtävästään ja haluavansa niin ikään edistää nuorisoseurojen monipuolista kulttuurista harrastustoimintaa koko maassa. 

– Nuorisoseurat ovat tärkeä osa suomalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa. Haluan osaltani olla mukana kehittämässä myös valtakunnallisesti nuorisoseurojen toimintaa niin, että se vastaa nykyajan haasteisiin ja tarpeisiin. Nuorisoseurat tarjoavat lapsille ja nuorille mahdollisuuksia harrastaa, oppia, vaikuttaa ja kokea tekemisen riemua, Autio sanoo.

Lisätietoja

Pääsihteeri Annina Laaksonen
puh. 040 726 7450, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi

1 2 3 7