Mitä väliä on kulttuurilla? -eduskuntavaalipaneelissa paneudutaan kulttuurin harrastamisen merkityksiin ja hyvinvointivaikutuksiin

Torstaina 16.3. klo 18.30–19.30 Oodissa keskustellaan kulttuurin harrastamisen merkityksestä. Nuori Kulttuuri Talks -formaatin alla järjestettävän ”Mitä väliä on kulttuurilla?” -eduskuntavaalipaneelin järjestävät Suomen Nuorisoseurat ja Nuori Kulttuuri, Suomen Nuorisosirkusliitto, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi sekä Kulttuurihyvinvointipooli. Keskustelun ovat suunnitelleet Suomen Nuorisoseurojen Nuoret Vaikuttajat -ryhmä, ja sen moderoivat vaikuttajanuoret Sandra Strömberg ja Sohvi Vanhatalo. 

Mukana paneelikeskustelussa ovat Helsingin vaalipiirin ehdokkaat Fatim Diarra (vihr.), Daniel Sazonov (kok.), Jutta Seppinen (r.), Petra Malin (vas.), Teija Makkonen (ps.), Dimitri Qvintus (sd.) sekä Uudenmaan vaalipiirin ehdokas Johannes Lahtela (kesk.). Tilaisuus myös striimataan Suomen Nuorisoseurojen YouTube-kanavalle.

Keskustelussa pureudutaan muun muassa kulttuurin harrastamisen hyvinvointivaikutuksiin sekä kulttuurin harrastamisen yhteydestä demokratian ja sivistyksen ylläpitämiseen. Paneelin aikana pohditaan myös, millaista hyötyä ja mahdollisuuksia kulttuurin harrastamisessa on? Ehdokkailta kuullaan myös omia ja puolueen konkreettisia lupauksia kulttuurin harrastamisen eteen tulevalla vaalikaudella.

Järjestöjen yhteisen selvityksen mukaan kulttuurin harrastaminen vaikuttaa vahvasti harrastajien elämän eri osa-alueisiin. Esimerkiksi 84 % vastaajista kokee saavansa iloa oppimisesta harrastuksensa parissa ja 76 % vastaajista kokee yhteenkuuluvuutta kulttuuriharrastusryhmänsä kanssa. Jopa 81 % vastaajista kertoi saaneensa uusia kavereita harrastuksen myötä. Kulttuuriharrastusten sosiaalinen merkitys näkyy erityisen paljon vastauksissa: ”Yhteisöllisyyden ja osallisuuden tunne saa tuntemaan oloni turvalliseksi ja tarpeelliseksi. Olen tärkeä ja merkityksellinen”, kertoo eräs vastaajista.

Selvitystä varten luotiin myös uusi mittaristo syväluotaamaan kulttuurin harrastamisen vaikutuksia yksilöön viidestä eri näkökulmasta: fyysisestä, psyykkisestä, oppimiseen liittyvästä, sosiaalisiin suhteisiin liittyvistä sekä yhteisöllisyyden kokemuksen näkökulmasta. Koko selvityksestä voi lukea lisää täältä.

Suomen Nuorisoseurojen Nuoret Vaikuttajat ovat myös tarinallistaneet nuorisoseurojen eduskuntavaalitavoitteita sosiaalisen median kanaviin. Tavoitteet ja keskustelun avaukset ovat nuorten kynästä lähtöisin. Niitä julkaistaan päivittäin 19.3. asti.

Lisätietoja:
Annina Laaksonen, pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat ry
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi,  puh. 040 726 7450

Seurantalojen energia-avustuksen haku avattu

Turvallisemman tilan koulutussarja tarjoaa tietoa, pohdintoja ja työkaluja turvallisempaan harrastus- ja järjestötoimintaan

Kevään webinaareissa perehdymme turvallisemman tilan periaatteiden käyttöönottoon nuorisoseuratoiminnassa. Mitä turvallisempi tila sitten oikein tarkoittaa? Koulutuksen ensimmäisessä osassa käymme läpi sitä mitä turvallisempi tila käytännössä tarkoittaa ja kuinka turvallista tilaa voi omalla toiminnallaan ohjaajana tai toiminnan järjestäjänä luoda. Toisessa osassa pureudumme omiin pohdintoihin ja keskusteluihin aiheesta ja perehdymme yhdenvertaisuusagentti- ja häirintäyhdyshenkilötoimintaan.

Viimeisessä osassa käymme läpi, kuinka turvallisemman tilan periaatteet voi luoda ja ottaa käyttöön omassa seurassa tai harrastusryhmässä.

Noudatamme koulutuksessa nuorisoseurojen turvallisemman tilan periaatteita. Koulutuksen teoriaosuudet tallennetaan, mutta keskustelut ovat luottamuksellisia. Kolmen kerran koulutuksen käymällä sinulla on mahdollisuus hakea yhdenvertaisuusosaaja järjestötoiminnassa -osaamismerkkiä. Osaamismerkki on sähköinen Open Badge -merkki, jonka hakulomake löytyy täältä.

Kouluttajina toimivat nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen, kulttuurisen nuorisotyön suunnittelija Johanna Hurme ja projektityöntekijä Riikka Järvinen.

Koulutukset pidetään Teams-alustalla ke 8.3., ke 22.3., ja ke 12.4. klo 17.30–19.30 ja linkki lähetetään osallistujille ennen koulutusta. Ilmoittautuminen koulutukseen tästä.

Lisätietoja:  
Pääsihteeri Annina Laaksonen  
Suomen Nuorisoseurat  
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi  
040 726 7450  

Tarinat tavoitteiden takana – Nuorisoseurojen eduskuntavaaliteemat esittäytyvät kampanjan aikana 

Eduskuntavaaleihin on melko tarkalleen kuukausi aikaa, ja keskustelut vaalien ympärillä tiivistyvät. Joukko nuoria harrastajiamme antaa lihaa luiden ympärille Nuorisoseurojen eduskuntavaaliteemoille, jotka ovat yhtä lailla nuorten kynästä lähtöisin.  

Tarinoissa kuullaan niin nuorisoseurantalojen merkityksestä harrastajalle, turvallisemman tilan tärkeydestä kuin vaaditaan iloa ja armollisuutta takaisin kouluun. Tarinoissa nousevat esiin myös harrastamisen koetut vaikutukset, oli kyse sitten uuden oppimisesta, kavereista tai yhteisöön kuulumisesta.  

Tarinoita kuullaan Nuorisoseurojen somekanavissa Facebookissa ja Instagramissa 6.–19.3. välisenä aikana. Videot, kuvat ja tarinat ovat alusta loppuun nuorten tekemiä.  

Voit tutustua kulttuuriharrastamisen koettuihin vaikutuksiin täällä ja lukea lisää siitä, miten teatteritoiminta tukee tutkitusti nuorten vuorovaikutus- ja tunnetaitojen kehittymistä.  

Tutustu Nuorisoseurojen eduskuntavaalitavoitteisiin.  

Lisätietoja:  
Pääsihteeri Annina Laaksonen  
Suomen Nuorisoseurat  
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi  
040 726 7450   

 

Kevään kouluttajakoulutus pidetään Suomen nuoriso-opistolla Mikkelissä 25.–26.3.2023

Nuorisoseuroissa sinullakin on mahdollisuus lisätä osaamistasi ja rakentaa omannäköinen polku paikallistasolta ylöspäin. Suomen Nuorisoseurat kouluttaa uusia Knoppi-kouluttajia ja fasilitaattoreita keskusteluttamaan jäsenistöämme muun muassa kuluvan vuoden arvodialogeissa.

Knoppi-kouluttajakoulutus on tarkoitettu kaikille ohjaajien peruskoulutuksesta aluetoimistoissa ja keskusseuroissa vastaaville ja muille kouluttamisesta kiinnostuneille kouluttajille ja kurssien järjestäjille. Tavoitteena kouluttajakoulutuksessa on perehtyä opetussuunnitemaan ja sitä tukevaan valmiina olevaan materiaaliin sekä kehittää kouluttajien pedagogisia taitoja. Koulutuksessa käydään läpi nuorisoseurajärjestön arvot ja kasvatustavoitteet, joiden pohjalta kouluttaja kouluttaa nuorisoseurajärjestön omaa Knoppi-perusohjaajakoulutusta.

Kouluttajalta toivotaan pedagogista osaamista ja valmiutta kouluttaa nuoria osallistavilla menetelmillä. Koulutettavien oletetaan hallitsevan perustiedot nuorisoseurajärjestöstä. Koulutus on tarkoitettu sekä uusille kouluttajille että täydennyskoulutukseksi aiemmin koulutuksen käynneille. Knoppi-kouluttajakoulutukseen liittyy koulutuksellinen menetelmäviikonloppu, jonka tavoitteena on lisätä kouluttajien menetelmäosaamista. Knoppi-kouluttajakoulutus liittyy Suomen Nuorisoseurojen ja belgialaisen Formaat-järjestön yhteiseen Training for trainers on youth culture -hankkeeseen, jota rahoittaa Erasmus+-ohjelma. Koulutukseen valittavien osallistumispaketit ja matkat kustannetaan hankkeesta.

Knoppi-kouluttajakoulutuksen käymällä saat valmiudet kouluttaa Knoppia eli Suomen Nuorisoseurojen perusohjaajakoulutusta, joka antaa valmiudet lasten ja varhaisnuorten toimintaryhmien ohjaamiseen nuorisoseuroissa. Koulutus ei tähtää tietyn harrastusalan taitoihin, vaan antaa perusvalmiudet ohjaajana toimimiseen. Kulttuurinen harrastustoiminta toimii Knoppi-koulutuksen pohjana sisällöissä ja menetelmissä.

Samanaikaisesti Mikkelissä koulutetaan myös nuorisoseurojen fasilitaattoreita toimimaan vuoden 2023 aikana toteutettavien arvodialogien ja muiden keskustelutilaisuuksien fasilitaattoreina kaksipäiväisessä koulutuksessa. Lauantain kouluttajana toimii Erätauko-säätiön asiantuntija Efe Efwaraye, jonka johdolla perehdymme Erätauko-dialogin toteutukseen ja fasilitointiin. Sunnuntaina käymme läpi arvodialogin juoksutusta ja toteutusta pääsihteeri Annina Laaksosen johdolla. Koulutus on suunnattu kaikille fasilitoinnista kiinnostuneille nuorisoseuralaisille. Koulutus toteutetaan osana Kansalaisfoorumin Myllertämö-projektia. Nuorisoseurat kustantaa koulutukseen hyväksyttyjen osallistumispaketit (sis. ohjelma, ruokailut, majoitus 2 hh). Matkakuluista osallistujat vastaavat itse. Koulutuksen käyneet sitoutuvat toimimaan nuorisoseurojen tapahtumissa fasilitaattoreina erikseen sovittavilla tavoilla.
Ilmoittautuminen koulutuksiin on käynnissä nyt!

Lasten ja nuorten harrastamiseen on satsattava myös maaseudulla

Yle uutisoi lauantaina 11.2. kainuulaisen kylätoimijan konkurssista. Artikkelissa todettiin, miten kauaskantoiset seuraukset yksittäisen yhdistyksen lopettamisella voi olla alueen asukkaiden elämään. Artikkelissa todettiin myös, että yhdistykset ja kolmas sektori luovat ihmisten elämän merkityksellisyyttä. Niissä tehdään vapaaehtoistoimintaa, joka on ihmisille tärkeää.

Sama asia on huomattu nuorisoseuroissa ympäri Suomea, varsinkin lasten ja nuorten harrastamisen näkökulmasta. Nuorisoseuraliike on Suomen vanhin nuorisotyötä tekevä järjestöperhe, jonka juuret ovat Etelä-Pohjanmaalla. Ensimmäinen nuorisoseura perustettiin juhannuksen aatonaattona 1881 Kauhavalla neljän nuorukaisen toimesta. 

”Nuorisoseurat eri puolilla Suomea tarjoavat lapsille ja nuorille sekä aikuisille mielekkäitä harrastuksia. Nuorisoseuroissa harrastetaan varsinkin teatteria ja tanssia, mutta myös monia muita asioita, mitä alueen asukkaat ovat itse ideoineet. Tällainen vapaaehtoisvetoinen harrastustoiminta tarvitsee kaiken mahdollisen tuen yhteiskunnalta”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen. 

Nuorisoseurantalot ovat merkittäviä harrastamisen paikkoja tuhansille nuorille. Yksi heistä on 17-vuotias tarvasjokelainen Sara Hänninen, joka sekä ohjaa että harrastaa teatteria omassa kotinuorisoseurassaan. 

”Nuorisoseura on lähellä ja saavutettavissa. Se on mielestäni tosi arvokasta näin maaseudulla, jossa muita harrastustiloja ei välttämättä ole. Nuorisoseurassa toimiessani olen saanut laadukasta koulutusta tekemiseen sekä mahdollisuuden ohjata itse lastenteatteria, joka on mahdollistanut harrastamisen kymmenille alueen lapsiperheille”, Sara kertoo. ”Samalla talo tarjoaa huippumahdollisuudet juuri kulttuurin harrastamiseen. Liikuntapaikkoja kyllä löytyy, mutta vaikkapa esittävien taiteiden harrastamiseen soveltuvia tiloja huomattavasti vähemmän tarjolla”, Sara lisää.

Samaa viestiä kuullaan myös Klaukkalasta. Elsa Weckström, 19, kertoo oman nuorisoseurantalonsa olevan osoitus kylän yhteisöllisyydestä, sillä talo on rakennettu talkoovoimin. ”Nuorisoseurantalo kokoaa paljon eri harrastusryhmiä ja toimintoja yhteen. Se edustaa samalla pysyvyyttä”, Elsa muistuttaa.

Nuorisoseuroissa korostuu kulttuurin harrastaminen, ja sen merkitystä yksilön hyvinvoinnille on myös selvitetty viime vuonna. Selvityksen mukaan 75 % vastaajista kertoo saaneensa harrastuksen kautta uusia kavereita ja kuuluvansa merkitykselliseen porukkaan. Vaikutus vaikkapa syrjäytymisen ehkäisemiseen on merkittävä. 

Nuorisoseurajärjestön tavoitteena on huolehtia siitä, että kaikkialla Suomessa voidaan harrastaa ja että jokaisella lapsella ja nuorella olisi edes yksi harrastus. Tähän liittyy olennaisesti paikallisten yhdistysten toimintaedellytysten turvaaminen. Yksi uusimmista toimintaa tukevista hankkeista käynnistyi vuoden alussa Kainuussa. 

Kuva: Jussi Kaijankangas

Lisätietoja: 
Pääsihteeri Annina Laaksonen, Suomen Nuorisoseurat ry
puh.040 726 7450, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi

Yhdistysavaimen verkkosivukoulutus siirtyy

Yhdistysavaimen torstain 9.2.2023 verkkokoulutus on peruttu kouluttajan sairastumisen vuoksi. Uusi aika ilmoitetaan 15.2.2023 ilmestyvässä Nuorisoseurapostissa.

Lounais-Suomen Aluefoorumissa jaettiin vuoden 2023 tunnustukset

Lauantaina 4.2. vietettiin Lounais-Suomen alueen Aluefoorumia Kutalan Nuorisoseuratalolla Sastamalassa. Päivää vietettiin alueen aktiivisten nuorisoseuralaisten kanssa antoisien keskustelujen ja työpajojen äärellä. Tilaisuuden päätteeksi jaettiin vuoden tunnustukset.

Lounais-Suomen alueen vuoden nuorisoseuraksi valittiin Tammelan Nuorisoseura Aura, vuoden ohjaajaksi nimettiin Tiina Mattila Tahdittomista ja vuoden nuorisoseuralaisen tunnustuksen sai Aleksi Moisio Sottiisi Fun Clubista.

Lämpimät onnittelut vuoden tunnustusten saajille!

Nuori Kulttuuri Talks: Mitä väliä kulttuurilla on? – eduskuntavaalipaneelissa keskustellaan kulttuurihyvinvoinnista

Suomen Nuorisoseurat ja Nuori Kulttuuri, Suomen Nuorisosirkusliitto, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi (SKAF) sekä Kulttuurihyvinvointipooli järjestävät yhteisen Nuori Kulttuuri Talks: Mitä väliä kulttuurilla on? -eduskuntavaalipaneelin torstaina 16.3. klo 18.30–19.30 keskustakirjasto Oodin Maijansalissa Helsingissä. Tilaisuus myös striimataan Nuorisoseurojen YouTube-kanavalle (@nuorisoseurat).

Paneelikeskustelussa ovat mukana eduskuntavaaliehdokkaat Fatim Diarra (vihr.), Daniel Sazonov (kok.), Jutta Seppinen (rkp), Dimitri Qvintus (sd.), Johannes Lahtela (kesk.), Petra Malin (vas.) sekä Teija Makkonen (ps). Tilaisuudessa keskustellaan kulttuurin harrastamisen merkityksestä sekä sen hyvinvointivaikutuksista monipuolisesti. Paneelin juontavat Suomen Nuorisoseurojen Nuoret Vaikuttajat Sandra Strömberg ja Sohvi Vanhatalo.

Hyvänä virittäytymisenä tilaisuuteen voi perehtyä kulttuurin harrastamisen koettujen vaikutusten selvitykseen, jonka joukko järjestöjä teki viime syksynä Kansalaisfoorumin johdolla: Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset – selvitys ja mittaristo | Kansalaisfoorumi

Tilaisuuteen ei ole ennakkoilmoittautumista ja kutsua saa jakaa vapaasti. Tilaisuus on avoin yleisölle.

Suomen Nuorisoseurojen eduskuntavaalitavoitteet löytyvät täältä: Eduskuntavaalitavoitteet 2023 – Nuorisoseurat

Vuoden teatteriteko on Lanneveden Sampon Kyyrän tohtori

Suomen Nuorisoseurojen Vuoden Teatteriteko -palkinto vuodelta 2022 myönnetään Lanneveden Sampo Nuorisoseuralle Kyyrän Tohtori -näytelmästä. Näytelmä kertoi paikkakunnalla vaikuttaneesta kansanparantajasta. Paikallisesta aiheesta toteutettu esitys sykähdytti näyttämöllä sekä sen ympärillä.

“Kyyrän tohtori on esimerkillinen nuorisoseurojen projekti, joka on kasvanut ideasta toteutukseen luoden ympärilleen yksittäistä näytelmää laajempaa yhteisöllisyyttä.  Paikallisesta aiheesta tehty esitys keräsi ympärilleen laajan joukon ihmisiä ja täysille katsomoille näytellyt esitykset loivat ympärilleen valoa kuin kevätaurinko konsanaan”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström valinnan taustoista. 

Saarijärven Lannevedellä vuosina 1864–1907 elänyt Kyyrän Jussi uskoi tarinan voimaan – ja niin uskoivat parannettavatkin. Lyhyen elämänsä aikana Kyyrän tohtorin maine kiiri ruotsinkieliselle Pohjanmaalle asti. Hänen kuolemastaan uutisoitiin valtakunnan sanomalehdissä Turkua myöten. 

Vuonna 1997 Sampo Nuorisoseura oli teettänyt taiteilija Frans Toikkasella (1926–2008) Kyyrän Jussin muistomerkin nimeltään Taikalastu. Patsas sijaitsee nuorisoseurantalon pihassa, ja se kuvaa, kuinka tarinan mukaan Kyyrä näki kolme kertaa siirretyn rakennuksen hirren oksanreiästä tulevaisuuteen. 

Paluumuuttajan käsikirjoitus 

Patsaan innoittamana kylälle paluumuuttanut Heikki Takala alkoi tutkia Kyyrän elämää. Viime vuosituhannen loppupuolelta alkanut tutkimustyö jalostui näytelmäkäsikirjoitukseksi kymmenisen vuotta sitten ja käsikirjoitus vihdoin näytelmäksi keväällä 2022. Kyyrän Tohtori sai kantaesityksensä 17.4.2022 Sampolan näyttämöllä. Samalla näyttämöllä, jossa aikoinaan on esiintymistaitojaan tulevaa varten virittänyt myös muuan Tarmo Manni. 

Näytelmän kirjoittaja Heikki Takala, mikä kirjoittamisprosessissa oli antoisinta? 

“Se, että Kyyrän Jussista löytyi niin paljon tietoa. Oikeudenkäyntimateriaalit löytyivät maakunta-arkistosta ja netistä sitten paljon muuta materiaalia.”  

Kirjoitusprosessin aikana Takala mietti välillä, että onko kasassa kuitenkaan tarpeeksi materiaalia kokonaiseen näytelmään. Luetettuaan käsikirjoitusta teatterin ammattilaisella, hän vakuuttui, että kokonaisen näytelmän ainekset olivat koossa. “Sen verran oli mukana sukulaisten suosimista, että esimerkiksi pappani Emil Takala valikoitui näytelmään mukaan”, Takala hymähtää.  

Turvallinen tunne kokeilla omia kykyjä 

Kyyrän Jussin näyttelijäkaarti koostui kymmenistä paikallisista harrastajista. Yksi ensikertalainen harrastajateatterin näyttämöllä oli Ville Rautiainen. “Keväällä pääosan esittäjä kyseli Facebookin messengerissä mukaan ja ennen kuin huomasinkaan, niin olin mukana näytelmän WhatsApp-ryhmässä, eikä sieltä enää ollut paluuta”, Rautiainen naureskelee.   

”Parasta jutussa oli se, että kyseessä oli vahvasti oman kylän juttu. Porukka oli hurja! Ihastelin sitä, miten sitoutuneita lannevetiset on tähän toimintaan. Kaikilla oli hirveä halu tehdä juttua. Tässä huomasi sen yhteisöllisyyden, mitä se parhaimmillaan on: Huumaava tunne.” 

Mitkä ovat Rautiaisen terveiset ihmisille, jotka arpovat uskaltavatko lähteä mukaan harrastajateatteriin? 

“Kynnyksen ylittäminen on se tärkein. Kerran kun mukaan lähtee, niin huomaa olevansa uudemman kerran mukana. Ei tarvitse heti mennä päärooliin. Porukassa on turvallinen tunne olla mukana ja kokeilla omia kykyjä”, tuumaa tänä keväänä jo kolmannessa näytelmässään näyttelevä Rautiainen. 

Suomen Nuorisoseurat jakaa Vuoden teatteriteko -palkinnon vuosittain. Vuoden teatteriteko voi olla yksittäinen esitys, teatteriseura, pitkäjänteinen prosessi tai vaikka uuden toimintaryhmän luominen. Vuodesta 1948 alkaen jaetun tunnustuksen saajan teatteria pääsee vuodeksi koristamaan pronssinen Esko-patsas. Kiertopalkinto on taustaltaan Aleksis Kiven Nummisuutareiden Eskon kuvitteellinen näköispatsas. Pronssisen patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Kalervo Kallio. 

Teksti Pasi Saarinen 

Kuvat Leena Aijasaho