Suomen Nuorisoseurat on mukana Nuori 2023 -tapahtumassa

Nuoriso- ja kasvatusalan suurin vuotuinen tapahtuma järjestetään 18.–20.4. Jyväskylässä. Mukana on laaja joukko niin kolmannen sektorin kuin kuntapuolen nuorisoalan toimijoista.

Nuorisoseurat ja Suomen Nuoriso-opisto Paukkula löytyvät ständiltä B-19 (B-halli). Ständillä on luvassa onnenpyörä, jossa jokaisella pyöräytyksellä voittaa. Pääsylippuna onnenpyörään toimivat kävijän ajatukset harrastamisesta, joita kerätään lapuille ”pyykkinarulle” tapahtuman aikana. Harrastusajatuksista kootaan myös yhteenveto tapahtuman jälkeen.

Nuorisoseurojen messupisteeltä saa myös mukaansa uunituoreen Nuorisotyö-lehden, jota Suomen Nuorisoseurat julkaisee kolme kertaa vuodessa.

Ständillä on tavattavissa keskiviikkona 19.4. klo 12.00 Nuorisotyö-lehden päätoimittaja Esa Linna ja klo 15.30–17.30 Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen ja puheenjohtaja Elina Weckström. Koko messupisteen aukioloajan ständillä on Nuorisoseurojen ja Suomen Nuoriso-opisto Paukkulan väkeä.

Messupiste toteutetaan yhteistyössä Suomen Nuoriso-opisto Paukkulan kanssa.

Jorma Rantakömi on Vuoden Hermanni

Keuruulainen maanviljeijä Jorma Rantakömi on valittu vuoden 2023 Vuoden Hermanniksi. Hermannit ovat Suomen Nuorisoseurojen senioreita, joiden yhdyssiteenä on kansallinen H-Kilta. Suomen Nuorisoseurojen myöntämä valtakunnallinen tunnustus jaettiin lauantaina 15.4.2023 H-kiltapäivien yhteydessä Eurajoella.

”Kuulehan sie vänskä. Jos sie tarttet oikein hyvää miestä, niin tässä siulle olisi sellainen”. Näin Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa alikersantti Antero Rokka esitteli itsensä esimiehelleen, ja tiesi mistä puhui. Rokka oli sotatöissä lievästi sanottuna hyvä. Samanlainen tunne tulee, kun ajatellaan vuoden Hermanniksi valittua Jorma Rantakömiä Keuruun Pihlajaveden kylästä. Jorma Rantakömi, 76, on elinikäinen nuorisoseuralainen ja samalla myös vapaaehtoistyössä lähes kaikessa, mitä kotikonnuilla on eteen tullut.

Jo pojasta nuorisoseuraan kasvanut Rantakömi on toiminut Keski-Suomen Nuorisoseurojen Liiton ja Kalevan Nuorten piirin johtokunnissa, Keski-Suomen H-killan puheenjohtajana ja valtakunnallisen H-killan hallituksessa. Hän on kytkenyt nuorisoseuran ja kylätoiminnan yhteen ja ollut mukana mitä moninaisimmissa toimissa kansantanssista hirsirakentamiseen. Esimerkkinä vaikkapa Pihlajaveden erämaakirkon paanukaton uusiminen ja monet muut erityisesti hirsityöhön liittyvät projektit, joissa Rantakömin työpanos on ollut korvaamaton.

Maanviljelijä Jorma Rantakömi kuuluu siihen vapaaehtoistyöntekijöiden joukkoon, joka ei pidä meteliä itsestään, vaan antaa töittensä puhua puolestaan. Kun Keuruulla järjestetään jotain, missä tarvitaan talkoolaisia tai nuorten tukijoita, sieltä löytyy Rantakömin Jorma.

Hermanni ja Hermanska ovat ansioituneille nuorisoseuralaisille myönnettäviä arvonimiä, joita on myönnetty vuodesta 1966 alkaen. Nuorisoseurajärjestön ensimmäiseksi Hermanniksi kutsuttiin tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja Hermanskaksi rouva Sylvi Kekkonen. Vuoden Hermannin tai Hermanskan Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee vuosittain arvonimen saaneista henkilöistä.

Teksti: Heikki Tuomi-Nikula
Kuva: Elina Weckström

Santeri Alkion kasvatusajattelu on nyt saatavana sähköisenä julkaisuna

Santeri Alkion kasvatusajattelusta on tehty sähköinen julkaisu. Tämän Tuomo Laitilan pro gradu tutkielmaan perustuva teos kuvaa kokonaisvaltaisesti Santeri Alkion kasvatusajattelua hänen kirjallisen tuotantonsa perusteella. Lehtimiehenä, kirjailijana sekä nuorisoseuraliikkeen aatteellisena ja käytännöllisenä johtajana Alkio esitti kasvatusajatuksiaan monipuolisesti ja monissa yhteyksissä. Alkion kasvatukselle asettamia päämääriä kuvataan teoksessa hahmottamalla Alkion kasvatuksen päämääräksi asettamaa ihmisihannetta.

Alkiolle kasvatus ei ollut vain toiseen ihmiseen, kasvattiin, suuntautuvien kasvatusvaikutusten organisointia, vaan Alkion kasvatusajattelussa on tärkeä merkitys itsekasvatuksella, ihmisen itsensä kasvattamisella.

Kansalaisfoorumi on nyt tehnyt tästä Vapaan Sivistystoiminnan liiton vuonna 2001 julkaisemasta teoksesta sähköisen uusintajulkaisun. Teoksen voi ladata maksutta Kansalaisfoorumin kotisivuilta.

Kuva: P. O. Welin / Museovirasto / Joni Sivonen

Nuorisoseurantaloille korjausavustuksia

Nuorisoseurapäivän juhlassa palkittiin Mallusjoen Nuorisoseura ja Timo Hartikainen Hammaslahden Nuorisoseurasta 

Suomen Nuorisoseurat palkitsi Mallusjoen Nuorisoseuran vuoden nuorisoseurana ja hammaslahtelaisen Timo Hartikaisen vuoden nuorisoseuralaisena tänään valtakunnallisessa Nuorisoseurapäivän juhlassa Lipinlahdella, Nurmeksessa. Viime vuoden nuorisoseuraksi valittu Lipinlahden Nuorisoseuran järjestämä juhla nuorisoseurantalo Tuohuspirtillä oli lämminhenkinen. Juhlassa esiintyivät muun muassa Lipinlahden Pelimannit ja tanssiryhmä Nurmeksen Sepot. Tunnustukset jakoi Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström. 

Mallusjoen Nuorisoseura on idearikas ja yhteisöllinen 

Vuoden nuorisoseuraksi valittu Mallusjoen Nuorisoseura on yli satavuotias seura Päijät-Hämeessä Orimattilassa. Seura toimii talkoovoimalla tuottaen laadukasta harrastustoimintaa kaikenikäisille, kulttuuria laidasta laitaan, perinteisiä tapahtumia ja kilpailuita sekä koko perheen retkiä. Tunnetuin kesätapahtuma on jo 90-luvun alusta järjestetty olut- ja musiikkifestivaali Takinkääntöviikko. Se sai jatkoa viime syksynä, kun seura ideoi ympärivuotisen Takkari-klubin, jossa Suomen kärkiartistit ovat tarjonneet musiikkielämyksiä lähes joka kerta loppuunmyydylle katsomolle. 

”Kyllähän tunnustus sai hyvinkin innostuneen vastaanoton meiltä kaikilta. Kieltämättä se tuntuu kivalta, vaikkakin loppupelissä sillä ei ollut väliä, valitaanko meidät vai ei, sillä tärkeintä kuitenkin on, että meillä on täällä hyvä porukka ja huippu meininki”, seuran puheenjohtaja Tom Martelin kertoo ensitunnelmista. Seurassa parasta onkin johtokunnan jäsenen Anni Kivisen mukaan yhdessä tekeminen, talkoohenki ja yhteisöllisyys. ” Olemme avoimia uusille erilaisille asioille ja uskallamme ottaa riskejä ja puskea kohti uutta ja katsoa, mitä sitten tuleman pitää. Usein tätä kautta syntyy hienoja juttuja”, Kivinen sanoo.  

Seuran historia ulottuu yli sadan vuoden päähän ja on pitänyt sisällään monipuolisesti kaikenlaista toimintaa eri ikäluokille jo usean sukupolven ajan. Mallusjoen Näyttämö on toiminut yli 40 vuoden ajan, kuten myös toinen esiintyvä ryhmä Mallusjoen Kansantanssijat sekä Mallusjoen Miesvoimistelujoukkue. Vuonna 2017 perustettiin kansanmusiikkivivahteinen sekakuoro Mallusjoen Pikkaraiset. Lisäksi on suositut sirkusryhmät eri-ikäisille lapsille, sählyä ja liikkakerho. 

Vuosittain jaettava Vuoden Nuorisoseura -tunnustus annetaan Nuorisoseuralle, joka aktiivisella toiminnallaan kokoaa ihmiset tärkeän tekemisen äärelle ja harrastuksen pariin luoden ympärilleen yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja tekemisen riemua. Vuoden Nuorisoseuran valitsee Suomen Nuorisoseurojen hallitus ja valinnassa huomioidaan Facebookissa järjestetty kannatusäänestys. 

Vuoden nuorisoseuralaisen Timo Hartikaisen sydämen asiana nuorisoseurantalo 

Vuoden nuorisoseuralaiseksi valittu Timo Hartikainen on paljasjalkainen hammaslahtelainen Pohjois-Karjalasta. Hän sai tänä keväänä myös Pohjois-Karjalan Vuoden nuorisoseuralainen -tunnustuksen. ”Kyllä nämä olivat molemmat täydellisiä yllätyksiä, ja vielä tuplapotti. Ensimmäinen ajatus oli, että onkohan tämä mennyt aivan oikein”, Timo Hartikainen naurahtaa ja jatkaa: ”jotenkin kuvittelin, ettei näitä saa muista kuin järjestötoiminnassa tehdystä työtä”.  

Timo Hartikaisen panos Hammaslahden nuorisoseuratalon kunnostuksessa on vertaansa vailla: hän on seuran puheenjohtajana organisoinut, hakenut rahoitusta, tehnyt sopimuksia ja myös mittavan määrän talkootunteja saadakseen talon uuteen kukoistukseen. 

Timo Hartikaisen kymmenen johtokuntavuoden aikana on korjattu ulkoseinät, maalattu ulkokatto, kunnostettu ikkunat, remontoitu vessat ja sisäänkäynti esteettömiksi, vaihdettu sisävalaistus led-valoiksi, hankittu äänentoistojärjestelmä, videotykki ja valkokangas, uusittu sadevesi- ja salaojajärjestelmät ja viimeisimmäksi siirrytty öljylämmityksestä maalämpöön.  

Talo tarjoaakin nyt hyvät puitteet niin nuorisoseuralle kuin muillekin kylän toimijoille. Sen sijaan, että vuoden nuorisoseuralainen toisi itseään esille, hän nauttii siitä, että kunnostettu talo on aktiivisessa käytössä. 

Vapaaehtoistoiminta ja talkootyö ovat nuorisoseuratyön selkäranka. Ne ovat merkittävässä roolissa jokaisessa nuorisoseurassa. Vuoden nuorisoseuralaisen nimitys annetaan pyyteettömästä työstä nuorisoseuratoiminnan hyväksi. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2016. 

Molemmista vuoden tunnustusten saajista julkaistaan ensi viikolla erikseen laajemmat jutut kotisivujemme uutisissa: tiistaina 28.3. Mallusjoen Nuorisoseurasta ja keskiviikkona 29.3. vuoden nuorisoseuralaisesta Timo Hartikaisesta.

Kuva: Jussi Salmi   

Lisätietoja:  
Pääsihteeri Annina Laaksonen 
puh. 040 726 7450, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi  

Harrastamisen Suomen malli tuhlaa hallintoon eikä tavoita tärkeintä kohderyhmäänsä – Mallia on muutettava, vaativat nuorisojärjestöt

Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi, Suomen Nuorisoseurat ja Suomen Partiolaiset ehdottavat, että seuraavalla vaalikaudella harrastamisen Suomen mallin toteutustapoja yhtenäistetään tutkimus- ja arviointitiedon perusteella. Lisäksi tulisi ottaa käyttöön harrastusseteli, jolla voidaan paremmin vastata nuorten omiin toiveisiin.

Harrastamisen Suomen mallina tunnettu, koulupäivien yhteydessä peruskoululaisille tarjottava kerhotoiminta vakiinnutettiin nuorisolakiin 1.1.2023. Mallin puitteissa ja rahoituksella jokainen kunta voi järjestää harrastustoiminnan haluamallaan tavalla eikä yhtenäisestä mallista voi tosiasiassa puhua. Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin syksyllä 2021 toteuttaman, harrastusten järjestäjille suunnatun kyselyn tulokset osoittivat, että tuolloin pilotoidussa ja sittemmin vakiinnutetussa mallissa on puutteita etenkin ohjaajien yhdenvertaisen kohtelun, työehtojen noudattamisen sekä syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten tavoittamisen osalta. Lainvalmistelussa harrastuksen järjestäjien huolia ei kuitenkaan huomioitu. 

“Valitettavasti lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta merkittävä uudistus vesittyi huonoon valmisteluprosessiin ja ohjauksen puutteeseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön esityksestä nuorisolakiin säädettiin uusi pykälä harrastamisen Suomen mallista, vaikkei mallin piloteista oltu tehty minkäänlaista arviointia. Laki on jo voimassa ja arviointi vasta tekeillä”, sanoo Allianssin vaikuttamistyön päällikkö Katja Asikainen.

Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi, Suomen Nuorisoseurat ja Suomen Partiolaiset ehdottavat harrastamisen Suomen mallia korjattavan siten, että malli huomioisi nykyistä paremmin kunkin paikkakunnan olemassa olevan harrastustarjonnan. Nykyisen mallin kerhot toimisivat ideaalitilanteessa tapana tutustua harrastuksiin ja polkuna pysyvään harrastukseen nuoren elämässä. 

“Harrastamisen Suomen mallissa pitäisi pystyä keskittymään harrastamisen mahdollistamiseen yhä useammalle lapselle ja nuorelle. Jokaisessa kunnassa eri tavalla toteutettu toiminta aiheuttaa kohtuuttomasti hallinnollista työtä ja vie resursseja itse harrastustoiminnalta. Harrastusten järjestäjien on vaikea luoda yhtenäisiä malleja ja käytäntöjä paikallisten toimijoiden tueksi”, sanoo Suomen Partiolaisten toiminnanjohtaja Kaisa Leikola. 

Harrastamisen Suomen mallista saadun palautteen perusteella nykyinen toiminta tavoittaa parhaiten jo harrastavia lapsia ja nuoria. Jatkossa erityiseksi kohderyhmäksi tulisi ottaa ne lapset ja nuoret, jotka eivät vielä harrasta mitään ja joille harrastamisen kynnys on tavallista korkeampi esimerkiksi taloudellisista tai sosiaalisista syistä. Nuorisojärjestöt ehdottavat ratkaisuksi harrastusseteliä, jolla nuori voisi valita itselleen mieleisen harrastuksen avoimilta harrastusmarkkinoilta. Kokeilu voitaisiin rajata yläkoulussa ja lukioissa sekä ammatillisessa koulutuksessa opiskeleviin alle 18-vuotiaisiin nuoriin. Samantyyppinen harrastustukimaksu on menestyksekkäästi käytössä esimerkiksi Islannissa.

“Teini-ikäisillä harrastuspudokkuus on suurinta, joten seteli tukisi jo aloitettuun harrastukseen kiinnittymistä. Kerhomallinen toiminta taas palvelisi edelleen alakouluikäisiä lapsia ja nuoria”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.

Harrastamisen Suomen mallin kehittämisen lisäksi harrastus- ja kerhotoiminnan rahoitusta niin kunnissa kuin valtion osalta tulisi tarkastella kokonaisuutena. Tarvittaessa on tehtävä rakenteellisia muutoksia, jotka yksinkertaistavat rahoitusta ja mahdollistavat resurssien mitoittamisen paremmin lasten ja nuorten sekä heidän toiveidensa mukaisesti.

Miksi nuorten harrastaminen on tärkeää, miten pandemia vaikutti nuorten harrastamiseen ja miten harrastamisen Suomen malli toimii? Kokosimme perustiedot lasten ja nuorten harrastamisesta ja harrastuspolitiikasta yhteen.

Lisätiedot: 

Annina Laaksonen 
Pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat ry 
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi, 040 726 7450

Anna Munsterhjelm
Toiminnanjohtaja, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
anna.munsterhjelm@nuorisoala.fi., 040 5879514

Kaisa Leikola
Toiminnanjohtaja, Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
kaisa.leikola@partio.fi, 040 5084784

Uusi jäsenetu tarjoaa taloushallinnon palveluja

Kulttuurin tilitys ja välitys Oy tarjoaa yhdistystoimintaa ja luovia aloja ymmärtävää digitaalisen taloushallinon palveluita Nuorisoseuroille sekä nuorisoseuralaisille. Nuorisoseurat saavat ensimmäisestä tilikaudesta jäsenetuna 10 %:n alennuksen ja seuraavista tilikausista 5 %:n alennuksen.

Yksittäinen nuorisoseuralainen saa taloushallinon palveluista jäsenetuna alennusta seuraavasti:

• Uuden toiminimen perustava tai kevyt yrittäjänä ilman y-tunnusta toiminut nuorisoseuralainen saa aloitustilikaudelta 15 %:n alennuksen. Toiminimen perustamisessa avustetaan veloituksetta.
• Lakkautetun toiminimen uudelleenkäynnistys 15 %:n alennus ensimmäiseltä tilikaudelta. Toiminimen käynnistämisessä autetaan veloituksetta.
• Olemassa oleva toiminimi 10 % alennus ensimmäiseltä kalenterivuodelta.

Palvelut tuotetaan Netvisorilla ja pitävät sisällään seuraavat toiminnot:

• sähköinen kirjanpito
• tilinpäätös
• viranomaisilmoitukset
• veroilmoitukset ja veroneuvonta
• konsultointi ja paniikkipuhelut
• kustannuspaikkaraportointi
• tarvittaessa konsultointi budjetoinnissa, katetuottolaskennassa, hinnoittelussa sekä investointilaskennassa
• palkanmaksun ja ilmoitukset tulorekisteriin
• Netvisorin käyttöönotto ja tarvittava opastus

Yhdistyksille palvelun hinta kuukautta kohden on 2,5–4,5 prosenttia kyseisen kuukauden varsinaisen toiminnan tuloista ja varsinaiseen toimintaan saaduista avustuksista. Hinta määräytyy taloushallinon digitaalisuuden ja yhdistyksen koon mukaan.

Toiminimille palvelun hinta kuukautta kohden on 2,5–4,5 prosenttia kyseisen kuukauden liikevaihdosta. Hinta määräytyy taloushallinon digitaalisuuden ja yrityksen koon mukaan.

Jos kuukauden tulot ovat 0 euroa, on lasku kyseiseltä kuukaudelta 0 euroa. Hintaan ei lisätä erillisiä tuntiveloituksia tai tapahtumahintoja. Palvelukuvauksen sisältämät toiminnot sisältyvät hintaan.

Palvelu voidaan veloittaa myös kiinteänä kuukausihintana asiakkaan kanssa sovitun summan mukaisesti. Vahvistetun tilinpäätöksen yhteydessä laskutus tasataan vastaamaan todellista hintaa.

Asiakas ottaa Netvisor-taloushallinto-ohjelman käyttöönsä. Visma Netvisor veloittaa palvelusta oman hinnastonsa mukaan alk. 5 € /kk. 31.12.2023 asti uusille yrityksille ja yhdistyksille ensimmäinen kalenterivuosi ilman perusmaksua. Uusille asiakkaille 31.3.2024 asti Netvisor ilman avausmaksua.

Lisätietoa:
Lauri Haltsonen, Kulttuurin tilitys ja välitys Oy
puh. 050 543 5316, lauri@tilitysjavalitys.fi

Haemme viestintäasiantuntijaa

Vahvistamme nyt viestintäämme ja etsimme osaavaa ja innokasta  viestintäasiantuntijaa.  
Tehtävässäsi suunnittelet ja toteutat Suomen Nuorisoseurojen järjestöviestinnän sisältöjä eri kanaviin. Vastaat myös järjestön keskeisten tapahtumien viestinnän ja markkinoinnin suunnittelusta ja toteutuksesta.

Olet monipuolinen viestinnän osaaja, jonka vahvuus on järjestöviestintä sekä erilaisten tekstien tuotanto niin viestinnän kuin markkinoinnin tarpeisiin. Osaat sosiaalisen median hyödyntämisen järjestö- ja tapahtumaviestinnässä.

Tukenasi on viestinnän sisältöjä miettivä viestintätiimi graafikoineen sekä joukko kollegoita, joiden työhön viestinnän sisällöt kuuluvat. Tapahtumaviestinnän ja -markkinoinnin tukenasi ovat tapahtumatuotannon ammattilaiset.

Tässä tehtävässä odotamme sinulta  

• Kokemusta viestinnästä ja monikanavaisesta sisällöntuotannosta, väh. 1–2 vuotta  
• Taitavaa ja kekseliästä kynää  
• Osaamista digitaalisista kanavista, erityisesti sosiaalisesta mediasta
• Innokasta ja ihmislähtöistä otetta sekä loistavia yhteistyötaitoja  
• Tehtävään soveltuvaa korkeakoulutusta  
• Ymmärrystä ja kiinnostusta toimialaamme liittyvistä yhteiskunnallisista kysymyksistä
• Perustason ymmärrystä tapahtumien viestinnästä ja markkinoinnista
• Erinomaista suomen kielen taitoa, sujuva englannin kielen taito on plussaa
• Tehtävässä on hyödyksi järjestökentän tuntemus joko vapaaehtois- tai työpohjalta

Tarjoamme sinulle   

• Paikan Suomen vanhimmassa nuorisotyön järjestössä ja kulttuurisen nuorisotyön ytimessä
• Viihtyisät toimitilat Vantaan Tikkurilassa ja mahdollisuuden tehdä myös etätöitä   
• Vakituisen ja kokoaikaisen työn sekä hyvät henkilöstöedut, kuten liikunta- ja kulttuuriedut
• Mukavan ja yhteisöllisen työyhteisön, jossa onnistutaan toinen toistamme tsempaten

Hae tehtävää 31.3.2023 mennessä osoitteessa rekry@nuorisoseurat.fi. Palkka asettuu 2 800–3000 euroon koulutustaustasta ja työkokemuksesta riippuen. Liitäthän mukaan CV:n ja korkeintaan yhden A4:n mittaisen hakemuksen. Hakemusprosessiin kuuluu ennakkotehtävä, joka toimitetaan potentiaalisille haastatteluun kutsuttaville henkilöille. Ennakkotehtävän perusteella valitaan haastatteluun kutsuttavat henkilöt. Haastattelut pidetään Vantaan Tikkurilassa 11.4. ja 13.4.

Lisätietoja tehtävästä antaa pe 17.3. klo 13–15 ja 24.3. klo 14–16 pääsihteeri , puh. 040 726 7450.

Mitä väliä on kulttuurilla? -eduskuntavaalipaneelissa paneudutaan kulttuurin harrastamisen merkityksiin ja hyvinvointivaikutuksiin

Torstaina 16.3. klo 18.30–19.30 Oodissa keskustellaan kulttuurin harrastamisen merkityksestä. Nuori Kulttuuri Talks -formaatin alla järjestettävän ”Mitä väliä on kulttuurilla?” -eduskuntavaalipaneelin järjestävät Suomen Nuorisoseurat ja Nuori Kulttuuri, Suomen Nuorisosirkusliitto, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi sekä Kulttuurihyvinvointipooli. Keskustelun ovat suunnitelleet Suomen Nuorisoseurojen Nuoret Vaikuttajat -ryhmä, ja sen moderoivat vaikuttajanuoret Sandra Strömberg ja Sohvi Vanhatalo. 

Mukana paneelikeskustelussa ovat Helsingin vaalipiirin ehdokkaat Fatim Diarra (vihr.), Daniel Sazonov (kok.), Jutta Seppinen (r.), Petra Malin (vas.), Teija Makkonen (ps.), Dimitri Qvintus (sd.) sekä Uudenmaan vaalipiirin ehdokas Johannes Lahtela (kesk.). Tilaisuus myös striimataan Suomen Nuorisoseurojen YouTube-kanavalle.

Keskustelussa pureudutaan muun muassa kulttuurin harrastamisen hyvinvointivaikutuksiin sekä kulttuurin harrastamisen yhteydestä demokratian ja sivistyksen ylläpitämiseen. Paneelin aikana pohditaan myös, millaista hyötyä ja mahdollisuuksia kulttuurin harrastamisessa on? Ehdokkailta kuullaan myös omia ja puolueen konkreettisia lupauksia kulttuurin harrastamisen eteen tulevalla vaalikaudella.

Järjestöjen yhteisen selvityksen mukaan kulttuurin harrastaminen vaikuttaa vahvasti harrastajien elämän eri osa-alueisiin. Esimerkiksi 84 % vastaajista kokee saavansa iloa oppimisesta harrastuksensa parissa ja 76 % vastaajista kokee yhteenkuuluvuutta kulttuuriharrastusryhmänsä kanssa. Jopa 81 % vastaajista kertoi saaneensa uusia kavereita harrastuksen myötä. Kulttuuriharrastusten sosiaalinen merkitys näkyy erityisen paljon vastauksissa: ”Yhteisöllisyyden ja osallisuuden tunne saa tuntemaan oloni turvalliseksi ja tarpeelliseksi. Olen tärkeä ja merkityksellinen”, kertoo eräs vastaajista.

Selvitystä varten luotiin myös uusi mittaristo syväluotaamaan kulttuurin harrastamisen vaikutuksia yksilöön viidestä eri näkökulmasta: fyysisestä, psyykkisestä, oppimiseen liittyvästä, sosiaalisiin suhteisiin liittyvistä sekä yhteisöllisyyden kokemuksen näkökulmasta. Koko selvityksestä voi lukea lisää täältä.

Suomen Nuorisoseurojen Nuoret Vaikuttajat ovat myös tarinallistaneet nuorisoseurojen eduskuntavaalitavoitteita sosiaalisen median kanaviin. Tavoitteet ja keskustelun avaukset ovat nuorten kynästä lähtöisin. Niitä julkaistaan päivittäin 19.3. asti.

Lisätietoja:
Annina Laaksonen, pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat ry
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi,  puh. 040 726 7450

Seurantalojen energia-avustuksen haku avattu