Suomessa järjestöillä on merkittävä rooli paikallisesti toteutettavasta kulttuuri- ja nuorisotoiminnasta: ne mahdollistavat kaikenikäisille osallistumisen oppimiseen ja yhteisössä toimimiseen kulttuuriharrastuksen kautta. Kehysriihessä (julkisen talouden suunnitelma 2025 – 2028) linjatut leikkaukset opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksiin kirjatut sopeutusesitykset uhkaavat tätä laajaa ja vireää toimintaa.
Järjestöjen toteuttama kulttuuriharrastus tavoittaa suuret joukot. Esimerkiksi Suomen Nuorisoseurojen, Suomen Harrastajateatteriliiton, Suomen Nuorisosirkusliiton, Suomen Puhallinorkesteriliiton ja Suomen kansanmusiikkiliiton jäsenyhdistyksissä harrastaa vuositasolla miltei 110 00 henkilöä.
Kulttuurin harrastamisella on todettu olevan merkittäviä positiivisia vaikutuksia harrastajien elämään. Tuoreen, valtakunnallisesti toteutetun Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset -selvityksen ensimmäiset tulokset osoittavat, että erityisesti kulttuurin harrastamisen sosiaaliset ja oppimiseen liittyvät vaikutukset ovat laajat ja erinomaiset. Kulttuurin harrastaminen vähentää yksinäisyyttä ja lisää oppimismyönteisyyttä ja hyvinvointia sekä tarjoaa yhteisön, jossa harjoitella yhteistyö- ja vaikuttamistaitoja. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemukset kannattelevat yksilöä varsinkin kriisiaikoina.
Yksinäisyys lisääntyi korona-aikana. Yksinäisyyden terveyshaitat ja niistä syntyvät kulut on todettu tutkitusti. Nyt onkin erityisen huono hetki leikata toiminnasta, joka tarjoaa yhteisön ja vähentää yksinäisyyttä.
Järjestöjen toteuttaman kulttuuritoiminnan, -harrastamisen ja -oppimisen merkitys on suuri niin harrastajille, kansalaisyhteiskunnalle kuin paikkakuntien elinvoimaisuudelle. Monilla pienillä paikkakunnilla juuri järjestöjen ja paikallisten yhdistysten tarjoamat kulttuuriharrastamisen mahdollisuudet ovat ensiarvoisen tärkeitä. Valtakunnallisten järjestöjen tehtävänä on tukea ja neuvoa paikallisia, usein vapaaehtoispohjalla toimivia yhdistyksiä. Järjestöjen ja niiden kanssa yhdessä opinnollista toimintaa toteuttavien opintokeskusten toimintaedellytykset on turvattava, jotta voidaan turvata paikallinen kansalaistoiminta sekä varmistaa kulttuuriharrastamisen yhdenvertaisuus sekä maantieteellisesti että kohderyhmittäin.
Vetoamme, kohtuullistakaa OKM:n hallinnonalan – ml. Taiteen edistämiskeskuksen – järjestöjen valtionavustusten leikkauksia. Järjestöjen toteuttama kulttuuri- ja nuorisotoiminta tuottaa kustannustehokkaasti hyötyjä, joita ei ole varaa menettää.
Sivistysliitto Kansalaisfoorumi, Suomen Harrastajateatteriliitto, Suomen Kansanmusiikkiliitto, Suomen Nuorisoseurat, Suomen Nuorisosirkusliitto ja Suomen Puhallinorkesteriliitto
Anneliina Wevelsiep, pääsihteeri, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi
anneliina.wevelsiep@kansalaisfoorumi.fi, 050 590 0180
Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen siirtyy uusiin tehtäviin. Vt. pääsihteerinä on aloittanut 20.6.2024 Henna Liiri. Liiri hoitaa sijaisuutta 31.10.2024 tai uuden pääsihteerin aloittamiseen asti. Liiri on toiminut alueellisen työn johtajan tehtävässä ja johtoryhmän jäsenenä toimien myös pääsihteerin sijaisena. Pääsihteerin tehtäviä on jaettu myös sisäisesti johtoryhmän kesken sijaisuuden aikana.
“Kiitän koko järjestön puolesta Anninaa arvokkaasta työstä kaikille avoimen ja yhteisöllisen nuorisoseurajärjestön luotsaamisesta ja toivotan kaikkea hyvää tulevaan. Haluan toivottaa Hennan lämpimästi tervetulleeksi hoitamaan pääsihteerin sijaisuutta. On hienoa nähdä, että omasta porukasta löytyy osaamista ja intoa tämän tehtävän hoitamiseen”, hallituksen puheenjohtaja Elina Weckström sanoo.
Suomen Nuorisoseurojen hallitus päättää pääsihteerin rekrytoinnista syksyllä.
vt. pääsihteeri Henna Liiri
henna.liiri@nuorisoseurat.fi / 044 207 3072
puheenjohtaja Elina Weckström
elina.weckstrom@nuorisoseurat.fi
Suomen Nuorisoseurat tiedotti 8.4.2024 aloittavansa muutosneuvottelut. Muutosneuvotteluilla tavoiteltiin talouden ja toiminnan tasapainottamista pitkällä aikavälillä sekä varauduttiin nuorisoalan valtionavustuksia uhkaaviin rahoitusleikkauksiin. Neuvotteluissa käsiteltiin kaikkia mahdollisia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi, myös enintään kahdeksan henkilötyövuoden vähentämistä. Myös mahdollisia työnkuvamuutoksia käsiteltiin. Neuvottelujen piirissä olivat organisaation kaikki vakituiset työntekijät johtoryhmää lukuun ottamatta.
Päättyneiden yhteistoimintalain mukaisten muutosneuvottelujen lopputuloksena henkilöstövaikutukset toteutetaan siten, että neljä henkilöä irtisanotaan ja kolmen henkilön tehtävä osa-aikaistetaan. Tämän lisäksi vakituisen henkilöstön osalta toteutetaan neljän viikon lomautukset. Lomautuksen piirissä on myös johtoryhmä.
Suomen Nuorisoseurat
Henna Liiri
vt. pääsihteeri
Lisätietoja:
vt. pääsihteeri Henna Liiri, Suomen Nuorisoseurat, henna.liiri@nuorisoseurat.fi
JAKELU
www.nuorisoseurat.fi
Nuorisoseurat lyhyesti
Suomen Nuorisoseurat on yhteisöjen tulevaisuutta rakentamassa. Tarjoamme kaikenikäisille laadukkaita harrastuksia, kuten tanssia, teatteria, musiikkia, sirkusta ja liikuntaa. Järjestämme myös niihin liittyviä tapahtumia ja koulutuksia. Nuorisoseuroissa jokaisella lapsella, nuorella ja aikuisella on mahdollisuus harrastaa kulttuuria, kasvaa aktiiviseksi yhteisön jäseneksi ja kokea tekemisen riemua!
Nuorisoseuratoimintaa on sekä kaupungeissa että maaseudulla ympäri Suomea. Toimintaa toteuttavat paikalliset nuorisoseurat, aluetoimistot ja valtakunnallinen liitto. Suomen Nuorisoseurat ry on valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä järjestö, jonka tehtävänä on tukea paikallisten nuorisoseurojen toimintaa.
Lasten ja nuorten Tanssiralli -kansantanssikatselmus järjestettiin osana kansantanssifestivaali Pispalan Sottiisia 13.-15.6.2024. Suomen Nuorisoseurojen järjestämässä Pispalan Sottiisissa oli tänä vuonna mukana ennätykselliset 1100 osallistujaa, joista Tanssiralliin osallistui 28 ryhmää.
Tanssirallin tarkoituksena on aktivoida kansantanssiryhmiä kehittämään harrastustoimintaansa. Lisäksi tavoitteena on tanssi- ja esiintymistaitojen kehittäminen arviointiraadin antaman palautteen pohjalta. Raadeissa olivat tänä vuonna tanssinopettajat Jukka Saari, Hanna Poikela ja Nelli Terävä sekä Timo Filip Salonen, Siina Toimela, Petri Hoppu ja Emma Kantelinen.
Tanssirallin raati kiitti erityisesti kaikkia tanssijoita, huoltajia ja yleisöä ihanasta, korvia huumaavasta kannustamisesta sekä toisten vilpittömästä kehumisesta: “Kiitos jokaiselle ohjaajalle, tanssinopettajalle ja huoltajalle, joka kannustaa lapsia ja nuoria näkemään muissa hyvää ja rohkaisevat ihailemaan, kehumaan, hurraamaan ja katsomaan muiden esityksiä.”
Esityskokonaisuuksissa oli myös huomioitu lasten ja nuorten toiveet, tarpeet ja unelmat ja esityksiä oli luotu yhdessä tanssijoiden kanssa.
Kansantanssin suosio on kasvanut, mikä näkyy sekä ryhmien määrän että niiden koon kasvuna. Useissa esityksissä käsiteltiin lasten ja nuorten omaa kokemusmaailmaa, yksinäisyyttä ja ystävyyttä sekä tanssikavereiden merkitystä. Mukana oli paljon poikkitaiteellisia kokonaisuuksia, jotka yllättivät laululla, lausunnalla ja jopa räpillä ollen silti kiinteästi ja raikkaasti kiinni kansantanssin viitekehyksessä.
Jokainen ryhmä sai raadilta suullisen palautteen sekä vertaispalautetta toisilta osallistujilta. Näiden lisäksi raati laati yleispalautteen sekä myöhemmin ryhmille lähetettävän kirjallisen palautteen. Tanssiralliin osallistuvat ryhmät saivat halutessaan raadilta sarjanimeämisen rauta-, pronssi-, hopea- tai kultasarjaan.
Pyörre, Nuorisoseura Vilikas Oulusta: Rohkea ja reipas, monipuolinen kokonaisuus.
PikkuOttoset II, Kaustisen Nuorisoseura: Varmaa tanssimista ryhmän ja parin kanssa. Kulta.
Kipehnet, Siepakat: Vauhdikas ja innostunut ryhmä. Pronssi.
Kierros, Nuorisoseura Rajan Nuoret: Vauhtia ja vaarallisia ohituksia huvipuistossa. Hopea.
Tanhutatit, Lahden Tanhuujat: Leikin iloa ja rohkeaa esiintymistä. Hopea.
Mattien ja Maijojen Lilleroiset, Matit ja Maijat: Pontevia askelikkoja ja leikillistä meininkiä. Pronssi.
Kiikku, Nuorisoseura Vilikas: Lennokasta menoa pitkän kokonaisuuden muistaen. Rauta.
Motoran Ripakat, Nuorisoseura Motora: Rohkeaa ilmaisua ystävyydestä. Hopea.
Kansulit, Siilinjärven kansantanssijat: Monipuolisen harjoittelun näkyminen esityskokonaisuudessa. Rauta.
Pikku Ottoset I, Kaustisen Nuorisoseura: Yleisön mukaansatempaava riemukas esitys. Pronssi.
Ropina, Oulunsalon Nuorisoseura: Hauska ja raikas teema kantoi läpi esityskokonaisuuden. Hopea.
Pieksut, Siepakat: Ajankohtaisen teeman äärellä oleva voimakas ja valloittava ryhmä. Hopea.
Nutukkaat, Siepakat: Kypsää polskataituruutta. Pronssi.
Huipakat, Lahden tanhuujat: Keinuvaa taidokasta valssi ja rauhallista läsnäoloa. Pronssi.
Harmonikan 11-13 -vuotiaat, Nuorisoseura Harmonikka: Ylpeästi kannettu oman alueen perinteitä nostava kokonaisuus. Pronssi.
Tuiske, Nuorisoseura Karjalan Nuoret: Visuaalisesti vahva teos ja monitaidokas ryhmä. Hopea.
Loiste, Oulaisten Nuorisoseura: Hymyn nostattava ja tasapainonen kokonaisuus.
Mattien ja Maijojen Midit, Matit ja Maijat: Motivoituneen ja voimakkaan ryhmän vaivaton taidonnäyte. Kulta.
Ralli, Nuorioseura Vilikas: Kypsän tanssitaidon omaava ryhmä, leikkiä unohtamatta. Kulta.
JunioriOttoset I, Kaustisen Nuorisoseura: Rohkeaa kehonkäyttöä, massiivista soundia. Kulta.
Šavissa, Aitomäen Nuorisoseura: Ainutlaatuista musiikin ja liikkeen yhdistämistä. Pronssi.
Hippa, Nuorisoseura Vilikas: Paritanssivariaatioiden monipuolista käyttöä. Hopea.
Siepat, Siepakat: Aitoa lämmintä läsnäoloa. Hopea.
Säpinä, Lahden Tanhuujat: Laulun ja rytmiikan luontevaa yhdistämistä. Pronssi.
Karkelo, Nuorisoseura Rajan Nuoret: Rohkeaa heittäytymistä ilmaisuun ja tarinankerrontaan. Hopea.
Jutatokka, Jutarinki: Juurevaa ja vauhdikasta menoa sopivassa suhteessa. Pronssi.
Kaiku, Nuorisoseura Rajan Nuoret: Ison ryhmän näyttävä kokonaisuus. Pronssi.
Karkelo, Klaukkalan nuorisoseura: Rohkeaa läsnäoloa, kantavaa laulua. Pronssi.
Teija Nikkari, tanssin palvelutuottaja
teija.nikkari@nuorisoseurat.fi
puh. 044 744 3939
Suomen Nuorisoseurojen kansantanssikiltaan on nimetty uusia jäseniä. Kansantanssimestareiksi kutsutut kiltalaiset ovat ansioituneita ja pitkään alalla toimineita henkilöitä, jotka ovat työllään edistäneet kansanperinteen säilyttämistä ja uusiutumista. Uusia kansantanssimestareita nimetään kahden vuoden välein Pispalan Sottiisin kansantanssifestivaalin yhteydessä.
Béla Gazdag, Hollola
Béla Gazdag on unkarilainen kansantanssinopettaja ja koreografi, joka on rikastuttanut suomalaista kansantanssikenttää uniikilla tavalla. Hän on omistautunut säilyttämään ja levittämään perinteistä unkarilaista kansantanssia sekä opettanut tanssia eri puolilla maailmaa.
Ilkka Köngäs, Rovaniemi
Ilkka Köngäs on ollut keskeisessä roolissa kansantanssinopettajien ammattikoulutuksen kehittämisessä ja kerännyt lukuisia palkintoja niin kotimaassa kuin ulkomailla. Ilkka on toiminut Tervolan Nuorisoseuran Tanhuajien ja Siepakoiden taiteellisena johtajana, Lapin läänin kansantanssiyhtye Rimpparemmin toiminnanjohtajana ja monissa muissa keskeisissä tehtävissä. Hänelle on myönnetty Pro Arte Lapponiae -mitali ansiokkaasta toiminnasta Lapin läänin taiteen ja kulttuurin hyväksi.
Tuija-Liisa Leino, Lemi
Tuija-Liisa Leino on tehnyt pitkän uran kansantanssin parissa. Hän on toiminut ohjaajana ja järjestäjänä useissa nuorisoseurojen tapahtumissa ja on tunnettu vuosikymmenten kokemuksestaan alalla. Hänen työtään arvostetaan laajalti kansantanssipiireissä Suomessa.
Kirsti Valli, Ilmajoki
Kirsti ”Kipa” Valli on Ilmajoen Nuorisoseuran aktiivinen jäsen, joka on omistanut tanssille koko elämänsä. Hän on toiminut nuorten ja aikuisten ohjaajana kansantanssikerhoissa kotikunnassaan Ilmajoella ja Etelä-Pohjanmaalla. Kipan koreografiat ja laaja esiintymiskokemus ulottuvat ympäri Suomen ja Euroopan. Hän on myös aktiivinen kouluttaja ja kansallispukujen puolestapuhuja.
Kansantanssimestariksi valittavan tulee täyttää useita seuraavista kriteereistä: vähintään 60 vuoden ikä, pitkäaikainen kansantanssiharrastus, ohjaajana toimiminen, suurten esitysten vetäminen, järjestöllisen toiminnan edistäminen, koreografioiden tuottaminen, työ lasten ja nuorten kanssa, kansainvälinen osallistuminen, tuomarina toimiminen, kansanperinteen säilyttäminen, pukukulttuurin edistäminen, oman osaamisen kehittäminen, aktiivinen tapahtumiin osallistuminen sekä monipuolinen taito kansantanssissa ja -musiikissa, luovuus, karismaattisuus ja innostavuus.
Nuorisoseurojen kansantanssikilta on perustettu vuonna 2012. Kiltaan on aiemmin nimetty Sirkka Viitanen, Rauni Riikonen, Liisa Villanen, Eila Ala-Kiuttu, Pentti Kainulainen, Rainer Maunula, Leena Aspegren, Laura Hakojärvi, Mirja Hynynen, Pirjo Nuortila, Ilpo Salonen, Lea Virta, Marja Viitanen, Anja Mikkola, Jussi Malinen, Väinö Kreko, Antti Savilampi, Ulla Laine, Tauno Häkkinen, Aimo Hentinen ja Hannu Nipuli.
Jukka Heinämäki, johtaja, tanssin tapahtumat
jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi
puh. 050 526 8957
Seuraavat viisi päivää ovat täynnä kansantanssin ja -musiikin iloa, kun kansantanssifestivaali Pispalan Sottiisi levittäytyy eri puolille Tamperetta 12.-16.6.
Pohjoismaiden merkittävimpään kansantanssitapahtumaan osallistuu yli 1000 tanssijaa ja soittajaa Suomesta, Latviasta, Ukrainasta ja Virosta. Kansantanssiperinnettä juhlistetaan I love Tanhu! -teemalla, joka näyttäytyy erityisesti alueellisten vakkojen tuottamissa tanssijoiden ja soittajien yhteisissä alueellisissa esityksissä.
Pispalan Sottiisissa nähdään myös lasten ja nuorten kansantanssiryhmien katselmus Tanssiralli, jonne ilmoittautui peräti 28 ryhmää. Katselmukset on jaettu viiteen eri konserttiin, jotka pidetään Tampereen konservatorion Pyynikkisalissa torstaista lauantaihin.
Festivaaliohjelma tarjoilee runsaasti nähtävää eri puolilla Tamperetta. Tarjolla on niin ilmaiskonsertteja, kuin pääsymaksullisia esityksiä ja klubi-iltoja.
Maksuttomasti festivaalitunnelmasta voi nauttia Puistokonsertissa, tapahtuman avajaisissa ja Tanhujen Tampere -konserteissa. Puistokonsertissa ja avajaisissa festivaalin kansainväliset esiintyjät esiintyvät yhdessä suomalaisten kansantanssiryhmien kanssa. Tanhujen Tampere -konserteissa tanssijat ja pelimannit esittävät omien alueidensa tansseja Tammelantorilla, Laikunlavalla ja Koskikeskuksessa.
Iltakonserteissa nähdään monipuolinen kattaus ammattitason kansantanssia sekä aivan uusia teoksia. Pispalan Sottiisin vuoden 2024 kansantanssiyhtye Motoran Vinhakat Joensuusta tuo tuulahduksen historiaa tositapahtumiin pohjautuvalla teoksellaan Ritavuori, joka käsittelee Suomen historian ainoaa ministerin murhaa. Sottiisissa ensiesityksensä saavan teoksen ovat käsikirjoittaneet, koreografioineet ja ohjanneet Eveliina ja Mitja Pilke. Ritavuori nähdään Tullikamarin Pakkahuoneella perjantaina 14.6. Sottiisi Soikoon illan iloksi -konsertissa.
Kaustislainen kansantanssiyhtye Ottoset puolestaan esittää Sottiisissa uunituoreen teoksen Sukupolvien ketju. Ottoset ja kansanmusiikkiyhtye Häly ovat kääntäneet katseet Miia Timosen ja Sampo Korvan johdolla 1900-luvun alkuvuosikymmeniin. Sukupolvien ketju nähdään lauantaina 15.6. Tullikamarin Pakkahuoneella Tanhumatinea -konsertissa.
Pispalan Sottiisi huipentuu sunnuntaina pääjuhlaan, jossa monisatapäinen tanssijajoukko esiintyy yhdessä elävän musiikin tahdissa.
Tervetuloa nauttimaan kansantanssista ja -musiikista Tampereelle! Tapahtuman livetunnelmia pääsee seuraamaan Nuorisoseurojen ja Sottiisin Instagram-tileiltä.
Suomalainen seurantalojen korjausavustusjärjestelmä on saanut Euroopan kulttuuriperintöpalkinnon (European Heritage Awards/Europa Nostra Awards). Korjausavustusjärjestelmä on ollut korvaamaton useiden nuorisoseurantalojen ylläpitämisessä vuosien varrella.
Palkinnon myöntäjä arvostaa erityisesti sitä, kuinka kansalaiset itse pitävät Suomessa yllä paikallisyhteisöjen ainutlaatuista kulttuuriperintöä. ”Avustusohjelma tuo esiin kulttuuriperinnön suuren merkityksen yhteisöilleen. Keskittymällä paikalliseen kulttuuriperintöön se auttaa vahvan paikallistunteen luomisessa ja tukee niiden ihmisten kollektiivista hyvinvointia, joille nämä rakennukset ovat keskeinen osa yhteisöllistä elämää”, valintaraati toteaa perusteluissaan.
Raati pitää lisäksi kansalaisyhteiskunnan ja julkisen sektorin menestyksekästä yhteistyötä ansiokkaana. ”Vahva keskinäinen vuorovaikutus sekä jatkuva sitoutuminen paikallisyhteisöjen ja viranomaisten puolelta ovat todella vaikuttavia, samoin laajuus sekä korjaushankkeiden määrällä että ajallisesti mitattuna.”
Seurantalojen korjausavustus on valtionavustus, jonka jakamisen opetus- ja kulttuuriministeriö on delegoinut Kotiseutuliitolle. ”Palkinto on merkittävä tunnustus Suomen Kotiseutuliitolle pitkäjänteisestä työstä rakennetun kulttuuriperintömme hyväksi yhdessä paikallisyhteisöjen kanssa”, iloitsee tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala.
Euroopan unionin ja Europa Nostran yhteinen palkinto-ohjelma järjestetään Luova Eurooppa -rahoituksella. Euroopan kulttuuriperintöpalkinnon saa tänä vuonna 26 kohdetta 18 eri maasta, viidessä eri palkintoluokassa. Palkinnot luovutetaan Euroopan kulttuuriperintöpalkintojuhlassa Romanian Bukarestissa 7. lokakuuta.
Valtio on jakanut seurantalojen korjausavustuksia vuodesta 1978. Avustukseen liittyvä korjausneuvonta annettiin Suomen Kotiseutuliiton tehtäväksi vuonna 1984. Vuodesta 2004 Kotiseutuliitto on vastannut myös avustuksen jakamisesta ja selvitystyöstä.
Korjausavustuksen asiantuntijaelimenä ja koordinoijana toimii Seurantaloasiain neuvottelukunta. Siinä on edustettuna 12 seurantaloja ylläpitävien yhteisöjen keskusjärjestöä sekä opetus- ja kulttuuriministeriö, ympäristöministeriö, Museoliitto ja Kuntaliitto.
”Ei voi liiaksi kiittää yhdistysten ja järjestöjen sitoutumista talojensa vaalimiseen, niiden kautta paikallisen kulttuurin ja moninaisen aktiivisuuden mahdollistamiseen. Seurantaloilla ollaan kansalaisyhteiskuntamme ytimessä”, neuvottelukunnan puheenjohtaja Mikko Härö toteaa.
Lokakuun palkintotilaisuudessa julkistetaan myös 10 000 euron arvoisen yleisöpalkinnon voittaja. Yleisöpalkinnon voittajan äänestämiseen voi osallistua kuka tahansa henkilö, jolla on käytössään sähköposti. Härö haluaa innostaa suomalaista seurantaloväkeä äänestämään.
”Meillä on mielestäni erinomainen mahdollisuus voittaa yleisöpalkinto. Seurantalotoiminnassa on mukana kymmeniätuhansia ellei satojatuhansia ihmisiä. Erilaisten perhetapahtumien, kuten häiden, kautta seurantalot koskettavat likipitäen kaikkia suomalaisia. Myös oman maan hanketta saa äänestää tässä kilpailussa”, hän mainitsee ja vakuuttaa, että mahdolliset palkintorahat käytetään suoraan seurantalotoiminnan hyväksi. Äänestä osoitteessa vote.europanostra.org.
Seurantaloja on Suomessa noin 2500. Ne ovat kulttuurisesti, yhteiskunnallisesti, arkkitehtonisesti ja historiallisesti korvaamaton osa suomalaista rakennus- ja kulttuuriperintöä. Vanhimmat ovat peräisin 1800-luvulta. Seurantaloja on rakennettu, hoidettu ja käytetty lähes 150 vuoden ajan yhtä jalkaa modernin kansalaisyhteiskunnan kehityksen kanssa.
Seurantalot ovat yhteisönsä keskuksia ja kaikille avoimia. Niissä harrastetaan, järjestetään kokoontumisia ja juhlia. Seurantaloissa harrastaa viikoittain kymmeniätuhansia lapsia, nuoria ja aikuisia. Niitä ylläpidetään suurelta osin vapaaehtoisvoimin rakennusta rakkaudella vaalien.
Noin puolet seurantaloista sijaitsee harvaan asutuilla seuduilla, joissa ei ole muita avoimeen kansalaistoimintaan sopivia tiloja. Myös julkinen sektori käyttää rakennuksia eri toimintoihin, esimerkiksi äänestyspaikkoina. Taloja vuokrataan lisäksi perhejuhlien viettoon. Monessa kunnassa seurantalot on katsottu kuntalaisille niin tärkeiksi, että ne on vapautettu kiinteistöverosta.
Seurantaloasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Mikko Härö
mikko.haro@gmail.com, puh. 0445220010
Toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo, Suomen Kotiseutuliitto
teppo.ylitalo@kotiseutuliitto, puh. 0413106197
1.6.2024 alkaen Porin toimipiste Yhteisötalo Otavassa ei ole enää käytössä. Kirjepostin voi tulevaisuudessa lähettää Tampereen toimipisteelle osoitteeseen Kulttuuritalo Laikku, Keskustori 4, 33100 Tampere.
Seurat ovat myös tervetulleita vierailemaan Laikulla, joten olkaa rohkeasti yhteydessä ja tulkaa moikkaamaan, jos liikutte Tampereen suunnassa.
Hyvää Pride-kuukautta jokaiselle nuorisoseuralaiselle! Pride -kuukautta vietetään valtakunnallisesti 1.-30.6., ja tänä aikana seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin liittyvät aiheet näkyvät myös Suomen Nuorisoseurojen viestinnässä.
Nuorisoseurojen yli 140-vuotiaaseen historiaan on aina vahvasti kuulunut yhdenvertaisuus. Järjestön alkuaikoina yhteiskunnallisen kasvatuksen keskeisin sanoma oli kansalaisten yhdenvertaisuus ja tasa-arvoinen kohtelu. Varhaisvuosikymmenien nuorisoseuroissa puhuttiin ”säätyrajoituksen poistamisesta” ja asia oli jatkuvasti esillä nuorisoseuroissa 1800-luvulta lähtien.
Tänä päivänä toiminnassamme näkyy yhdenvertaisuuden lisäksi vahvasti moninaisuus. Toivotamme jokaisen mukaan toimintaamme ja tapahtumiimme sellaisena kuin on. Jotta osallistuminen olisi mahdollisimman helppoa, noudatamme toiminnassamme turvallisemman tilan periaatteita. Työkalupakkimme yhdenvertaisuus-osiosta voi tulostaa erilaisia versioita turvallisemman tilan periaatteista esimerkiksi seurantalon seinälle.
Emme hyväksy vihapuhetta tai häirintää, minkä takia tapahtumissamme on mukana yhdenvertaisuusagentteja. Heihin voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä asiassa kuin asiassa. Lisäksi koulutamme henkilökuntaamme ja harrastusryhmien ohjaajia yhdenvertaisuuteen, saavutettavuuteen ja moninaisuuteen liittyvissä asioissa. Olemme myös julkaisseet yhdenvertaisuus- ja moninaisuusosaamisen oppaan, jota kuka tahansa voi hyödyntää.
”Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolustaminen ja turvallisempien tilojen mahdollistaminen on kaikkien vastuulla. Nuorisoseuroissa teemme joka päivä töitä sen eteen, että toiminnassamme kaikilla on hyvä ja turvallista olla”, Suomen Nuorisoseurojen hallituksen puheenjohtaja Elina Weckström kommentoi.