Yle uutisoi lauantaina 11.2. kainuulaisen kylätoimijan konkurssista. Artikkelissa todettiin, miten kauaskantoiset seuraukset yksittäisen yhdistyksen lopettamisella voi olla alueen asukkaiden elämään. Artikkelissa todettiin myös, että yhdistykset ja kolmas sektori luovat ihmisten elämän merkityksellisyyttä. Niissä tehdään vapaaehtoistoimintaa, joka on ihmisille tärkeää.
Sama asia on huomattu nuorisoseuroissa ympäri Suomea, varsinkin lasten ja nuorten harrastamisen näkökulmasta. Nuorisoseuraliike on Suomen vanhin nuorisotyötä tekevä järjestöperhe, jonka juuret ovat Etelä-Pohjanmaalla. Ensimmäinen nuorisoseura perustettiin juhannuksen aatonaattona 1881 Kauhavalla neljän nuorukaisen toimesta.
”Nuorisoseurat eri puolilla Suomea tarjoavat lapsille ja nuorille sekä aikuisille mielekkäitä harrastuksia. Nuorisoseuroissa harrastetaan varsinkin teatteria ja tanssia, mutta myös monia muita asioita, mitä alueen asukkaat ovat itse ideoineet. Tällainen vapaaehtoisvetoinen harrastustoiminta tarvitsee kaiken mahdollisen tuen yhteiskunnalta”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.
Nuorisoseurantalot ovat merkittäviä harrastamisen paikkoja tuhansille nuorille. Yksi heistä on 17-vuotias tarvasjokelainen Sara Hänninen, joka sekä ohjaa että harrastaa teatteria omassa kotinuorisoseurassaan.
”Nuorisoseura on lähellä ja saavutettavissa. Se on mielestäni tosi arvokasta näin maaseudulla, jossa muita harrastustiloja ei välttämättä ole. Nuorisoseurassa toimiessani olen saanut laadukasta koulutusta tekemiseen sekä mahdollisuuden ohjata itse lastenteatteria, joka on mahdollistanut harrastamisen kymmenille alueen lapsiperheille”, Sara kertoo. ”Samalla talo tarjoaa huippumahdollisuudet juuri kulttuurin harrastamiseen. Liikuntapaikkoja kyllä löytyy, mutta vaikkapa esittävien taiteiden harrastamiseen soveltuvia tiloja huomattavasti vähemmän tarjolla”, Sara lisää.
Samaa viestiä kuullaan myös Klaukkalasta. Elsa Weckström, 19, kertoo oman nuorisoseurantalonsa olevan osoitus kylän yhteisöllisyydestä, sillä talo on rakennettu talkoovoimin. ”Nuorisoseurantalo kokoaa paljon eri harrastusryhmiä ja toimintoja yhteen. Se edustaa samalla pysyvyyttä”, Elsa muistuttaa.
Nuorisoseuroissa korostuu kulttuurin harrastaminen, ja sen merkitystä yksilön hyvinvoinnille on myös selvitetty viime vuonna. Selvityksen mukaan 75 % vastaajista kertoo saaneensa harrastuksen kautta uusia kavereita ja kuuluvansa merkitykselliseen porukkaan. Vaikutus vaikkapa syrjäytymisen ehkäisemiseen on merkittävä.
Nuorisoseurajärjestön tavoitteena on huolehtia siitä, että kaikkialla Suomessa voidaan harrastaa ja että jokaisella lapsella ja nuorella olisi edes yksi harrastus. Tähän liittyy olennaisesti paikallisten yhdistysten toimintaedellytysten turvaaminen. Yksi uusimmista toimintaa tukevista hankkeista käynnistyi vuoden alussa Kainuussa.
Kuva: Jussi Kaijankangas
Lisätietoja: Pääsihteeri Annina Laaksonen, Suomen Nuorisoseurat ry puh.040 726 7450, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
Yhdistysavaimen torstain 9.2.2023 verkkokoulutus on peruttu kouluttajan sairastumisen vuoksi. Uusi aika ilmoitetaan 15.2.2023 ilmestyvässä Nuorisoseurapostissa.
Suomen Nuorisoseurat ja Nuori Kulttuuri, Suomen Nuorisosirkusliitto, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi (SKAF) sekä Kulttuurihyvinvointipooli järjestävät yhteisen Nuori Kulttuuri Talks: Mitä väliä kulttuurilla on? -eduskuntavaalipaneelin torstaina 16.3. klo 18.30–19.30 keskustakirjasto Oodin Maijansalissa Helsingissä. Tilaisuus myös striimataan Nuorisoseurojen YouTube-kanavalle (@nuorisoseurat).
Paneelikeskustelussa ovat mukana eduskuntavaaliehdokkaat Fatim Diarra (vihr.), Daniel Sazonov (kok.), Jutta Seppinen (rkp), Dimitri Qvintus (sd.), Johannes Lahtela (kesk.), Petra Malin (vas.) sekä Teija Makkonen (ps). Tilaisuudessa keskustellaan kulttuurin harrastamisen merkityksestä sekä sen hyvinvointivaikutuksista monipuolisesti. Paneelin juontavat Suomen Nuorisoseurojen Nuoret Vaikuttajat Sandra Strömberg ja Sohvi Vanhatalo.
Suomen Nuorisoseurojen Vuoden Teatteriteko -palkinto vuodelta 2022 myönnetään Lanneveden Sampo Nuorisoseuralle Kyyrän Tohtori -näytelmästä. Näytelmä kertoi paikkakunnalla vaikuttaneesta kansanparantajasta. Paikallisesta aiheesta toteutettu esitys sykähdytti näyttämöllä sekä sen ympärillä.
“Kyyrän tohtori on esimerkillinen nuorisoseurojen projekti, joka on kasvanut ideasta toteutukseen luoden ympärilleen yksittäistä näytelmää laajempaa yhteisöllisyyttä. Paikallisesta aiheesta tehty esitys keräsi ympärilleen laajan joukon ihmisiä ja täysille katsomoille näytellyt esitykset loivat ympärilleen valoa kuin kevätaurinko konsanaan”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström valinnan taustoista.
Kyyrän tohtori keräsi tekijäjoukoksi runsaan määrän kyläläisiä.
Saarijärven Lannevedellä vuosina 1864–1907 elänyt Kyyrän Jussi uskoi tarinan voimaan – ja niin uskoivat parannettavatkin. Lyhyen elämänsä aikana Kyyrän tohtorin maine kiiri ruotsinkieliselle Pohjanmaalle asti. Hänen kuolemastaan uutisoitiin valtakunnan sanomalehdissä Turkua myöten.
Vuonna 1997 Sampo Nuorisoseura oli teettänyt taiteilija Frans Toikkasella (1926–2008) Kyyrän Jussin muistomerkin nimeltään Taikalastu. Patsas sijaitsee nuorisoseurantalon pihassa, ja se kuvaa, kuinka tarinan mukaan Kyyrä näki kolme kertaa siirretyn rakennuksen hirren oksanreiästä tulevaisuuteen.
Paluumuuttajan käsikirjoitus
Patsaan innoittamana kylälle paluumuuttanut Heikki Takala alkoi tutkia Kyyrän elämää. Viime vuosituhannen loppupuolelta alkanut tutkimustyö jalostui näytelmäkäsikirjoitukseksi kymmenisen vuotta sitten ja käsikirjoitus vihdoin näytelmäksi keväällä 2022. Kyyrän Tohtori sai kantaesityksensä 17.4.2022 Sampolan näyttämöllä. Samalla näyttämöllä, jossa aikoinaan on esiintymistaitojaan tulevaa varten virittänyt myös muuan Tarmo Manni.
Kyyrän Jussi oli nähnyt tarinan mukaan tulevaisuuteen.
Näytelmän kirjoittaja Heikki Takala, mikä kirjoittamisprosessissa oli antoisinta?
“Se, että Kyyrän Jussista löytyi niin paljon tietoa. Oikeudenkäyntimateriaalit löytyivät maakunta-arkistosta ja netistä sitten paljon muuta materiaalia.”
Kirjoitusprosessin aikana Takala mietti välillä, että onko kasassa kuitenkaan tarpeeksi materiaalia kokonaiseen näytelmään. Luetettuaan käsikirjoitusta teatterin ammattilaisella, hän vakuuttui, että kokonaisen näytelmän ainekset olivat koossa. “Sen verran oli mukana sukulaisten suosimista, että esimerkiksi pappani Emil Takala valikoitui näytelmään mukaan”, Takala hymähtää.
Kyyrön Jussia näytteli esityksessä Harri Rautainen, ohjaus oli Otto Rautiaisen käsialaa.
Turvallinen tunne kokeilla omia kykyjä
Kyyrän Jussin näyttelijäkaarti koostui kymmenistä paikallisista harrastajista. Yksi ensikertalainen harrastajateatterin näyttämöllä oli Ville Rautiainen. “Keväällä pääosan esittäjä kyseli Facebookin messengerissä mukaan ja ennen kuin huomasinkaan, niin olin mukana näytelmän WhatsApp-ryhmässä, eikä sieltä enää ollut paluuta”, Rautiainen naureskelee.
”Parasta jutussa oli se, että kyseessä oli vahvasti oman kylän juttu. Porukka oli hurja! Ihastelin sitä, miten sitoutuneita lannevetiset on tähän toimintaan. Kaikilla oli hirveä halu tehdä juttua. Tässä huomasi sen yhteisöllisyyden, mitä se parhaimmillaan on: Huumaava tunne.”
Mitkä ovat Rautiaisen terveiset ihmisille, jotka arpovat uskaltavatko lähteä mukaan harrastajateatteriin?
“Kynnyksen ylittäminen on se tärkein. Kerran kun mukaan lähtee, niin huomaa olevansa uudemman kerran mukana. Ei tarvitse heti mennä päärooliin. Porukassa on turvallinen tunne olla mukana ja kokeilla omia kykyjä”, tuumaa tänä keväänä jo kolmannessa näytelmässään näyttelevä Rautiainen.
Suomen Nuorisoseurat jakaa Vuoden teatteriteko -palkinnon vuosittain. Vuoden teatteriteko voi olla yksittäinen esitys, teatteriseura, pitkäjänteinen prosessi tai vaikka uuden toimintaryhmän luominen. Vuodesta 1948 alkaen jaetun tunnustuksen saajan teatteria pääsee vuodeksi koristamaan pronssinen Esko-patsas. Kiertopalkinto on taustaltaan Aleksis Kiven Nummisuutareiden Eskon kuvitteellinen näköispatsas. Pronssisen patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Kalervo Kallio.
Suomen Nuorisoseurat on solminut yhteistyösopimuksen nuorisoseurojen kotisivupalveluista Yhdistysavaimen kanssa. Yhdistysavain on yhdistyksille suunniteltu helppokäyttöinen kotisivupalvelu, jota käyttää jo tuhannet suomalaiset yhdistykset ja seurat. Yhdistysavain ja Suomen Nuorisoseurat ry haluavat yhteistyössä tarjota liiton jäsenyhdistyksille edullisesti aidosti helppokäyttöiset työkalut kotisivujen ylläpitoon.
Suomen Nuorisoseurojen jäsenenä nuorisoseurat saavat:
• 20 % alennus kaikista Yhdistysavaimen maksullisista versioista
Jos Yhdistysavaimesta herää jotakin kysyttävää, voit aina olla yhteydessä Yhdistysavaimen asiakaspalveluun sähköpostitse asiakaspalvelu@yhdistysavain.fi tai chatissa osoitteessa www.yhdistysavain.fi.
Torstaina 9.2. klo 17-19 pidettävässä maksuttomassa etäkoulutuksessa esitellään Nuorisoseuroille suunnattu tarjous, uudistetun Yhdistysavain-kotisivutyökalun käyttöönotto ja perusominaisuudet. Koulutus on avoin kaikille Nuorisoseurojen jäsenyhdistyksille.
Koulutus järjestetään Teams-etäyhteydellä. Erillistä ilmoittautumista ei tarvita.
Jäsenyys paikallisessa nuorisoseurassa tarkoittaa myös jäsenyyttä alueellisessa keskusseurassa tai aluetoimistossa sekä jäsenyyttä valtakunnallisessa järjestössä. Valtakunnallisen järjestön osalta Suomen Nuorisoseurojen valtuuston syyskokous hyväksyi 28.11. kokouksessaan viiden euron korotuksen per henkilöjäsen jäsenmaksuun. Vastaesityksiä hallituksen esitykselle korotuksesta ei tullut. Jokainen paikallinen nuorisoseura sekä alueellinen piirijärjestö eli keskusseura voi määritellä itse omat jäsenmaksunsa.
Jäseneduilla vauhtia toimintaan
Jäsenetujamme jäsenyhteisöille eli nuorisoseuroille ovat:
Työkalupakki – hurja määrä hyödyllisiä vinkkejä ja työkaluja toimintaan
Materiaalipankki – kaikki webinaarit, koulutukset ja muuta hyödyllistä jäsenseuroille
Edunvalvonta ja vaikuttaminen (mm. koronatuki seurantaloille, seurantalojen korjausavustukset, harrastamisen Suomen mallin kehittäminen, lasten ja nuorten osallisuus)
Kansalaisfoorumin kurssituki
Räätälöity tuki seura- ja harrastustoimintaan asiantuntevien työntekijöiden toimesta
Graafinen työ kuten apu julisteissa tai muissa graafisissa töissä jäsenseuroille osana viestinnän palvelulupausta, ota yhteys: graafikot@nuorisoseurat.fi
Jäsenetujamme nuorisoseurojen henkilöjäsenille:
Scandic-hotellit: Jäsenetuna -10 % päivän hinnasta.
TallinkSilja: Uudet kanta-asiakkaat suoraan ClubOne-etuohjelman Silver-tasolle.
Vierumäki: Majoituksesta -10 %
Storytel-palvelu: 30 päivän ilmainen kokeilujakso uusille käyttäjille
Suomen hostellijärjestö: Automaattisesti -10 % majoitusalennus verkoston hostelleissa Suomessa.
Kostyymi-pukuvuokraamo: Nuorisoseuralaisille omat hinnat vuokratuotteissa.
Nuorisoseurat-verkkolehti neljä kertaa vuodessa. Jos haluat lehden suoraan sähköpostiisi, käy tilaamassa se täältä.
Tarkemmat tiedot jäseneduista löytyvät Seuralainen-portaalista, joka kannattaa ottaa käyttöön! Uusia jäsenetuja neuvotellaan parhaillaan, ja niistä tiedotetaan pikimmiten.
Olemassa olevia jäsenetujamme pääsee katsomaan myös kotisivultamme. Lisäksi tämän linkin kautta voi ehdottaa uusia jäsenetuja.
Vuoden 2023 alusta alkaen jokaiselle nuorisoseuralaiselle lähetetään henkilökohtainen kirje järjestöstä, jossa on järjestöuutisten lisäksi ajankohtaista tietoa jäseneduista. Nuorisoseuroille suunnattuja ajankohtaisuutisia voi seurata Seuraposti-uutiskirjeistä, joita julkaistaan 5-6 kertaa vuodessa.
Jäsenmaksu vahvistaa kaikkia nuorisoseuroja
Jäsenmaksun peruste on kattavien jäsenetujen lisäksi kuuluminen yhteiseen nuorisoseuraperheeseen. ”Santeri Alkio valoi meille aatteellisen perustan, jossa olemme kollektiivi. Jokaisella on oikeus kehittyä tässä kollektiivissa sekä kasvaa erilaisiin rooleihin. Oman hyödyn lisäksi eli ”mitä minä saan?” on myös syytä nähdä yhteisö ja sen tarpeet meidän ohjaavana voimanamme. Ilman kollektiivia ja yhteisöllisyyttä ei voida puhua meistä, nuorisoseuralaisista”, toteaa järjestön väistyvä puheenjohtaja Ragni Reichardt.
Suomen Nuorisoseurojen eduskuntavaalitavoitteet 2023 pureutuvat kolmeen keskeiseen teemaan, mitkä ovat harrastus- ja vapaaehtoistoiminnan ytimessä. Kaikkialla Suomessa pitää olla saavutettavia, edullisia ja turvallisia harrastusmahdollisuuksia. Nuoret ovat tulevaisuuden rakentajia, joten heihin on panostettava nyt. Lisäksi seurantalojen pitää olla paikkakuntien yhteisiä kokoontumispaikkoja ja niiden toimintaedellytyksiä on tuettava. Nämä vaaliteemat ovat rakentuneet yhdessä alueellisten Nuoret Nuorisoseuravaikuttajat -ryhmien kanssa.
Suomen Nuorisoseurat julkaisee teemat somekanavissaan tämän viikon alussa eli 28.–30.11. ja kutsuu paikallisseurat, aluetoimistot ja keskusseurat sekä yksittäiset jäsenet jakamaan näitä omissa kanavissaan. Voit tutustua koko eduskuntavaalitavoiteohjelmaamme täällä. Samalta sivulta löytyvät myös kuvat somejulkaisuja varten.
Suomen Nuorisoseurojen valtuusto valitsi tänään syyskokouksessaan uudeksi puheenjohtajaksi Elina Weckströmin, 43, Klaukkalasta. Hän on ollut mukana nuorisoseuratoiminnassa viisivuotiaasta alkaen. Weckström on toiminut mm. kansantanssin harrastajana sekä tanssi-, sirkus- ja Tempoa Tenaviin -ryhmien ohjaajana. Luottamustehtävissä hän on ollut monissa eri rooleissa kuten johtokunnan jäsenenä, ohjaajavastaavana, puheenjohtajana sekä valtuuston jäsenenä. Koulutukseltaan Weckström on varhaiskasvatuksen opettaja ja kasvatustieteen tohtori. Tällä hetkellä hän työskentelee erikoistutkijana lapsiasiavaltuutetun toimistolla.
”Lämmin kiitos luottamuksesta! Jännitys puheenjohtajavaalissa säilyi loppuun asti. Innokkaana ja kiitollisin mielin lähden uutena puheenjohtajana luotsaamaan nuorisoseuroissa tehtyä hyvää työtä yhdessä jäsenistön, luottamushenkilöiden ja toimihenkilöiden sekä nuorisoseuralaisten kanssa. Juuri nyt meillä on tärkeä tehtävä olla tarjoamassa mielekästä tekemistä ja harrastustoimintaa lapsille ja nuorille koronan jälkihoitona. Ja senhän me osaamme. Vahvistetaan osallisuutta lähiyhteisöissämme ja pidetään nuorisoseuralippu korkealla. Ollaan yhteydessä ja jutellaan lisää”, tuore puheenjohtaja kommentoi.
Puheenjohtajaehdokkaita oli vaalissa yhteensä viisi: Weckströmin lisäksi ehdokkaina olivat Ira Korkala Kaustisen Nuorisoseura Ottosista, Jyri Siimes Sottisi Fun Clubista Tampereelta, Joonas Autio Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseurasta sekä Lauri Haltsonen Asemäentien Nuorisoseurasta Imatralta.
Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi kaudelle 2023–24 valittiin Sanni Antinniemi Pertunmaan Nuorisoseurasta, Hannu Harmaala Hollolan Nuorisoseurasta, Joonas Autio Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseurasta sekä Elli Myöhänen Siepakoista Rovaniemeltä sekä varajäseneksi Riikka Kumpula Jutaringistä Sodankylästä. Valituista henkilöistä kaksi on alle 29-vuotiaita.
Hallituksessa jatkavat lisäksi vuonna 2023 varsinaisina jäseninä Maaria Koivula-Talkkari Ylihärmästä, Jyri Siimes Tampereelta, Elsa Weckström Klaukkalasta sekä Lauri Haltsonen Imatralta. Varajäsenenä jatkaa Taneli Arosara Joensuusta.
Valtuuston kokous päätti myös toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta 2023 sekä korottaa jäsenmaksua. Kokouksessa keskusteltiin myös jäsenistön osallisuuden lisäämisestä, lähestyvistä eduskuntavaaleista sekä yhteiskunnallisiin muutoksiin reagoimisesta.
Suomen Nuorisoseurojen valtuuston syyskokous järjestettiin 26.–27.11.2022 Mikkelissä hybridimuotoisena eli osa valtuutetuista oli paikan päällä ja osa etänä Teamsin kautta.
Kuva: Jukka Heinämäki
Lisätietoa Elina Weckström, puheenjohtaja 1.1.2023 alkaen elina.weckstrom@gmail.com puh. 050 306 5588
Koronan aiheuttamasta talouskriisistä jokseenkin kuivin jaloin selvinneillä paikallisilla nuorisoseuroilla on edessään uusi haaste: energian hinnan nousu. Suurin osa Suomessa sijaitsevista nuorisoseurantaloista on puurakenteisia, kooltaan isoja ja iältään yli 100-vuotiaita taloja. Ne ovat merkittävässä roolissa oman paikkakuntansa kansalaisten kokoontumis- ja harrastuspaikkoina.
Suomen Nuorisoseurat teki kyselyn syys-lokakuun vaihteessa taloja omistavien nuorisoseurojen tilanteesta energiakuluihin liittyen. Reilussa viikossa vastauksia kyselyyn tuli 145 eri puolilta Suomea. Kyselyn tulokset ovat pysäyttäviä.
Kyselyn mukaan jopa 83 % vastaajista on erittäin huolissaan energian hinnannoususta nuorisoseurantalon osalta. Yli puolet vastaajista harkitsee talon laittamista kokonaan kylmäksi energian hinnannoususta johtuen. Jopa 83 % vastaajista kertoo joutuvansa taloudellisiin vaikeuksiin, ellei saa taloudellista tukea tilanteeseensa.
Monella nuorisoseuralla huoli liittyy joko määräaikaisen sähkösopimuksen päättymiseen tai jo koronan jäljiltä huonoon taloustilanteeseen, mitä kasvavat ylläpitokulut huonontavat entisestään.
”Seurallamme on kiinteä sähkösopimus maaliskuun 2023 loppuun saakka. Mikäli ei olisi ollut, niin rahat olisivat jo loppu. Rahatilanne on entisestään huono, ja ylläpitokustannusten nousu pahentaa tilannetta entisestään. Jos ja kun sähkön hinta tuplaantuu maaliskuun jälkeen, niin en tiedä, millä rahalla seuraava talvi pärjätään. Vuokraukset eivät ole nousseet koronaa edeltävälle tasolle, ja kunnan avustukset ovat tippuneet kaiken aikaa”, eräs kyselyn vastaaja kertoo.
Vastauksissa peräänkuulutetaan yhteiskunnan apua tässä kriisitilanteessa. Nuorisoseurantalot ovat erittäin tärkeässä roolissa harrastajille ja kansalaisten kokoontumispaikkoina, ja energiakriisi uhkaa ajaa seurat todella ahtaalle.
”Talollamme on vilkasta toimintaa, joten emme voi laittaa taloa kylmäksi. Talon sulkeminen merkitsisi kylän asukkaille kaiken yhteisen toiminnan loppumista, kaupungin keskustaan on matkaa, eikä nykyinen polttoaineen hinta lisää matkustushaluja”, eräs vastaaja sanoo.
Suomen Nuorisoseurat tekee yhteistä edunvalvontaa asian tiimoilta Kotiseutuliiton ja muiden seurantaloyhteisöjen kanssa.
Tilanne on äärimmäisen vakava niin nuorisoseuroissa tapahtuvan harrastustoiminnan kuin vapaaehtoistyön näkökulmasta, ja yhteiskunnan on tultava avuksi. Harrastamisella ja yhteisöllisellä tekemisellä on elintärkeä rooli ihmisten hyvinvoinnin turvaajina erityisesti vaikeina aikoina”, summaa Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.
Kuvassa Kintauden nuorisoseurantalo Kuvaaja: Ville Suhonen
Jäsenyys paikallisessa nuorisoseurassa tarkoittaa myös jäsenyyttä alueellisessa keskusseurassa tai aluetoimistossa sekä jäsenyyttä valtakunnallisessa järjestössä.
Jäsenetujamme jäsenyhteisöille eli nuorisoseuroille ovat:
Uusi kotisivuetu on tulossa syksyn aikana; siitä tiedotetaan myöhemmin
Edunvalvonta ja vaikuttaminen (mm. koronatuki seurantaloille, seurantalojen korjausavustukset, harrastamisen Suomen mallin kehittäminen, lasten ja nuorten osallisuus)
Räätälöity tuki seura- ja harrastustoimintaan asiantuntevien työntekijöiden toimesta
Jäsenetujamme nuorisoseurojen henkilöjäsenille:
Scandic-hotellit: Jäsenetuna –10 % päivän hinnasta.
TallinkSilja: Uudet kanta-asiakkaat suoraan ClubOne-etuohjelman Silver-tasolle.
Vierumäki: Majoituksesta –10 %
Storytel-palvelu: 30 päivän ilmainen kokeilujakso uusille käyttäjille
Suomen hostellijärjestö: Automaattisesti –10 % majoitusalennus verkoston hostelleissa Suomessa.
Kostyymi-pukuvuokraamo: Nuorisoseuralaisille omat hinnat vuokratuotteissa.
Nuorisoseurat-verkkolehti neljä kertaa vuodessa. Jos haluat lehden suoraan sähköpostiisi, käy tilaamassa se täältä.
Tarkemmat tiedot jäseneduista löytyvät Seuralainen-portaalista, joka kannattaa ottaa käyttöön! Uusia jäsenetuja neuvotellaan parhaillaan, ja niistä tiedotetaan marras-joulukuun vaihteessa.
Olemassa olevia jäsenetujamme pääsee katsomaan myös kotisivultamme. Lisäksi tämän linkin kautta voi ehdottaa uusia jäsenetuja.
Jäsenmaksu takaa jäsenedut Jokainen paikallinen nuorisoseura sekä alueellinen piirijärjestö eli keskusseura voi määritellä itse omat jäsenmaksunsa. Valtakunnallisen järjestön osalta Suomen Nuorisoseurojen hallitus esittää syysvaltuustolle 5 euron korotusta per henkilöjäsen jäsenmaksuun. Jäsenmaksuamme ei ole korotettu pitkään aikaan.
Jäsenmaksun peruste on jäsenetujen lisäksi kuuluminen yhteiseen nuorisoseuraperheeseen. ”Santeri Alkio valoi meille aatteellisen perustan, jossa olemme kollektiivi. Jokaisella on oikeus kehittyä tässä kollektiivissa sekä kasvaa erilaisiin rooleihin. Oman hyödyn lisäksi eli ”mitä minä saan?” on myös syytä nähdä yhteisö ja sen tarpeet meidän ohjaavana voimanamme. Ilman kollektiivia ja yhteisöllisyyttä ei voida puhua meistä, nuorisoseuralaisista”, toteaa järjestön puheenjohtaja Ragni Reichardt.
